Kaupunki: ”Tällaista ei tehtäisi nykyään” – Kaatuminen jyrkällä kävelytiellä vei helsinkiläisen Liisan, 80, sairaalaan

80-vuotias Liisa kaatui joulukuussa jyrkällä kevyen liikenteen väylällä ja mursi ranteensa. Hän pitää väylän nousemista hyvänä kuntoiluna. Janne Koivisto

Janne Koivisto

Siilitien metroasemalta Väinö Valveen puistoon nouseva kevyen liikenteen väylä aiheuttaa ongelmia etenkin vanhuksille ja liikuntaesteisille.

Väylä on niin jyrkkä, että talvella normaalijalkaisellakin on vaikeuksia pysyä mäessä pystyssä. Hiekotushiekka luistaa jalkojen alla, vaikka asfaltti ei ole edes jäässä.

Lähin kiertotie kulkee Näätätien kautta. Se tekee puolen kilometrin lenkin. Näätätiekään ei hemmottele huonojalkaista. Se on jyrkkä, eikä siinä ole kävelytietä.

Toiseen suuntaan Herttoniemen metroasemalle taas on puolitoista kilometriä.

Lähistöllä asuva 80-vuotias Liisa sai kokea kevyen liikenteen väylän kavaluuden viime joulukuussa, kun oli tulossa kotiin kampaajalta.

– Minulla oli muka kiire, kun oli tulossa vieras. Tässä oli jäätä, ja lensin nenälleni, hän kertoo.

Ilmalennon seurauksena oli murtunut ranne, joka oli kuusi viikkoa kipsissä. Nyt ranne on kuitenkin parantunut täysin.

Vuodesta 1983 lähtien alueella asunut Liisa kertoo, että hän kulkee väylää jopa kassien kanssa.

– Tämä on raskas mäki, kun tulee kassien kanssa, mutta käytän tätä silti. Se on hyvää kuntoilua, ja tämä lyhentää matkaa hyvin. Toisaalta minulla on paljon tuttavia ja ystäviä, jotka eivät enää tykkää kulkea tästä.

Liukkaaseen aikaan Liisa kertoo kuitenkin keksivänsä kiertoteitä.

– Täällä asui yksi rouva, joka valitti aina mäen kamaluutta, mutta hän muuttikin sitten pois.

Kevyen liikenteen väylän molemmin puolin on kaide. Asukkaan toiveena on, että kaupunki pitäisi kaiteista parempaa huolta.

– Jos pitäisivät nämä kunnossa, että ne eivät olisi ihan vinksin vonksin.

Luita murtavalle kevyen liikenteen väylälle ei ole paljon tehtävissä.

– Eipä oikeastaan, toteaa kaupungin liikenneinsinööri Markus Ahtiainen

Hänen mukaansa korkeusero on niin suuri, että esteettömän väylän rakentaminen edellyttäisi jonkinlaista serpentiinitietä.

– Siihen taas ei ole oikein tilaa. Keskellä on lyhyt fragmentti (kappale) vanhaa tykkitietä, joka on suojelukohde.

Ahtiainen muistelee, että tykkitie on peräisin ensimmäisen maailmansodan ajalta. Se kuuluu linnoituksiin, jotka venäläiset rakennuttivat Helsinkiin ensimmäisen maailmansodan alkaessa.

Portaiden rakentaminen ei olisi liikenneinsinöörin mukaan hyvä ratkaisu.

– Esteettömien portaiden välillä pitäisi olla levähdyspaikkoja. Mäki saattaa olla liian jyrkkä niiden rakentamiseen. Toinen ongelma on se, että portaat on hankala pitää kunnossa lumisissa ja liukkaissa olosuhteissa. Tai sitten niissä pitäisi olla lämmitys, mutta se ei ole kustannustehokas ratkaisu.

Ahtinen toteaa, että eri puolille Länsi-Herttoniemeä on tehty aikoinaan aika jyrkkiä polkuja.

– Kun nykyään tehdään uusia polkuja ja pyritään esteettömyyteen, tuollaisia ei varmasti tehtäisi lainkaan.

Varautumista maailmansotaan

Siilitien metroaseman vieressä oleva tykkitie on osa linnoitusketjua, joka ympäröi Helsinkiä.

Venäjä rakensi linnoitusketjun Pietarin suojaksi ensimmäisen maailmansodan aikana. Se on yksi merkittävimmistä ensimmäisen maailmansodan aikana rakennetuista linnoituskokonaisuuksista.

Maalinnoitteet muodostivat kaksi ketjua Pikku Huopalahdesta Vantaanjoen suuhun ja Länsi-Herttoniemestä Roihuvuoreen.

Maa- ja merilinnoituksen rakenteet katsottiin muinaismuistolain tarkoittamiksi kiinteiksi muinaismuistoiksi 1971.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut