Kehitysvammaisilla teetettävä ilmaistyö on arkipäivää – liitto vaatii lakimuutosta: "Nykykäytäntö on monin tavoin ongelmallinen"

Viikonloppuna keskusteluun noussut helsinkiläisen kehitysvammaisen Arskan, 29, tapaus on koetellut monien oikeustajua.

Kohu nousi, kun hänen isänsä kertoi julkisessa Facebook-päivityksessään poikansa menettäneen viiden euron työosuusrahan, jota hänelle on maksettu korvauksena askareistaan Pasilan toimintakeskuksessa.

Viidellä eurolla Arska on ostanut toimintakeskuksessa lounaan, jonka hän jatkossa maksaa eläkkeestään, joka on 782,48 euroa kuukaudessa.

Helsingin kaupunki lakkautti maksun sillä perusteella, että työskentely on hoitopainotteista päivätoimintaa, josta ei makseta edes korkeintaan 12 euron työosuusrahaa, kuten kädentaitoja vaativasta työtoiminnasta.

Uutisen myötä kävi selväksi, ettei tilanne ole muualla Suomessa sen parempi.

Lue myös:Isä pettyi: Helsinki lopetti 5 euron työosuusrahan kehitysvammaiselta Arskalta – "Stadi säästää"

Kehitysvammaisten etujärjestö Kehitysvammaliitto ei ota kantaa yksittäistapaukseen.

Liiton työllisyysasioiden asiantuntija Simo Klem kommentoi tilannetta yleisellä tasolla toteamalla, että koko kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoimintaa koskeva lainsäädäntö ja käytännöt kaipaisivat kokonaisvaltaista uudistusta.

– Kehitysvammaliitto on tuonut näitä uudistustarpeita esiin jo vuosikymmenen ajan, samoin monet muut tahot YK:n vammaissopimuksesta lähtien, Simo Klem sanoo.

– Nykyinen käytäntö on liian joustamaton ja monin tavoin ongelmallinen mahdollistaen myös sen, että tuottavastakaan työstä ei välttämättä makseta kehitysvammaiselle tekijälle mitään.

Hän muistuttaa asiasta julkaistun laajan selvityksen sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiantona alle vuosi sitten. Tuolloin selvityshenkilöksi nimetty oikeustieteen tohtori Jaana Paanetojatoi kattavasti esiin uudistustarpeet vammaisten työtoiminnassa.

Simo Klem arvioi keskeisimmäksi ongelmaksi lainsäädännön kahden eri osa-alueen ristiriidan: vammaisten henkilöiden työ- ja päivätoimintaa määritellään sosiaalihuollon lainsäädännössä, mutta kun on kysymys työn tekemisestä ja teettämisestä, sovellettavaksi tulee myös työlainsäädäntö.

Käytännössä ongelma näkyy siinä, että sosiaalihuoltoa toteuttavat tahot olettavat, että yrityksetkin saavat työllistää vammaisen henkilön avotyötoimintaan yhteistyössä sosiaalipalveluiden kanssa ilman palkanmaksuvelvoitetta.

– Valitettavasti on joskus niinkin, että nykyistä työtoimintamallia käytetään kiertämään työsuhdetta, joka edellyttäisi työntekijälle kaikki normaaliin palkkatyöhön kuuluvat edut ja oikeudet, Klem sanoo.

Hän lisää vielä, että rajanveto on usein ongelmallista. Vammainen henkilö voi olla yhtä tuottelias työntekijä kuin muutkin, mutta hän saattaa myös suoriutua tehtävistään muita heikommin.

– Pyrkimyksenä pitäisi kuitenkin aina olla yhdenvertaisuus eli vammaisuus ei voi olla syy jättää maksamatta tehdystä työstä asianmukaista palkkaa.

Kehitysvammaliitossakin on mietitty yhdeksi ratkaisuksi työpankkia, jota toimintakeskukset koordinoisivat. Se antaisi yrityksille mahdollisuuden palkata kehitysvammaisia henkilöitä työtehtäviin tarpeen mukaan. Vammaiset puolestaan saisivat tekemästään työstä sovittua palkkaa.

Samanlaisia toimintamalleja on jo olemassa esimerkiksi monien kuntien ja yhdistysten pyörittämissä työnvälityspalveluissa, joissa yksittäisiä työtehtäviä annetaan yleensä nuorille.

Simo Klemin mukaan vammaisten henkilöiden tilannetta vaikeuttaa nykyisen järjestelmän yksisilmäisyys, joka tasapäistää heidät. Se ei huomioi, että henkilön kehitysvamma voi esimerkiksi olla niin lievä, että hän kykenisi hyvin täysipäiväiseen tai osa-aikaiseen palkkatyöhön.

Nykyinen sosiaalihuoltolaki määrittelee työtoiminnan toimintakykyä ylläpitäväksi ja sitä edistäväksi toiminnaksi. Kunta voi maksaa siihen osallistuvalle työosuusrahaa harkinnan mukaan verottomasti 0–12 euroa.

Jos taas henkilön kehitysvamma on vaikeampi ja hänen työskentelynsä vaatii ohjausta, toteutetaan se nyt usein päivätoimintana, jota ei mielletä työksi lainkaan, kuten helsinkiläisen Arskan tapauksessa. Silloin linja voi lain sallimissa puitteissa olla niin tiukka, ettei tuntikausien työskentelystä makseta edes ruokapalkkaa.

Simo Klem painottaa Kehitysvammaliiton ajavan lakimuutosten ohella joustavia arjen käytäntöjä, joilla turvattaisiin vammaisten henkilöiden asema ja oikeudet mahdollisimman kattavasti.

– Yksi avainasia olisi säännöllinen seuranta, jolla varmistettaisiin, että vammainen henkilö saa toimia kykyjensä mukaisesti ja saa toiminnastaan myös asianmukaisen korvauksen etenkin silloin, kun kyseessä on tuottava työ.

Lue lisää aiheesta

Mainos: Suomen luontokeskus Haltia

Etusivulla nyt

Mainos: HotLips

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut