Kehitysvammaisten laitoshoitoa puretaan nyt rivakasti – Janne, 23, viihtyy Patolassa, vain leffaan pitää lähteä naapurikaupunginosaan

Oma tupa, oma lupa. Patolalainen Janne Uskelin viihtyy omassa vuokra-asunnossaan. Hän arvostaa sisustamista ja siisteyttä. Päivi Tuovinen

Jari Pietiläinen

Patolassa asustelee tyytyväinen mies: Janne Uskelin, 23, on voinut asua omassa vuokra-asunnossaan jo viiden vuoden ajan.

Hän on yksi sadoista helsinkiläisistä kehitysvammaisista, jotka itsenäistyvät tuetun asumisen avulla. Heidän määränsä on kasvanut.

Aiemmin Haagassa asunut Uskelin on tyytyväinen nykyiseen tilanteeseensa. Hänellä on takanaan muun muassa kiinteistöalan tutkinto.

– Olen kyllä viihtynyt Patolassa, mutta palveluita voisi olla paremmin tarjolla. Tykkään käydä elokuvissa, mutta niitä varten pitää lähteä Maunulaan, kertoo Uskelin.

Helsingissä on 2010-luvulla purettu laajasti kehitysvammaisten laitosasumista.

Kehas-ohjelman tavoitteisiin kuuluu se, että vuoden 2020 jälkeen kukaan vammainen ei enää asu laitoksessa.

Laitoksessa asuvien kehitysvammaisten lukumäärä on viimeisten 10 vuoden aikana pienentynyt kolmanneksella. Tilalle on kehitetty aiempaa monipuolisempia asumisratkaisuja.

Helsingissä muutos on merkinnyt sitä, että esimerkiksi autetun asumisen hoitopäivien määrä on viimeisten viiden vuoden aikana kasvanut neljänneksellä.

– Eniten on lisääntynyt autettu asuminen. Tuetun asumisen avulla asuvien määrä on lähes kaksinkertaistunut, mutta on edelleen varsin pieni, kertoo Porukoissa-hankkeen projektipäällikkö Susanna Rieppo Kehitysvammaliitosta.

Moni kehitysvammainen haluaa ja voi asua omassa kodissaan, kunhan tuki järjestetään yksilöllisesti.

– Vain osa tarvitsee asumiseensa runsaasti ympärivuorokautista apua ja tukitoimia, Rieppo korostaa.

Porukoissa-hanke on kehittänyt tapoja, joiden avulla on helpotettu juuri omassa kodissa asumista.

Erityisesti se pyrkii tavoittamaan niitä, joiden sosiaaliset verkostot ovat tavallista ohuempia sekä niitä, jotka toivoisivat elämäänsä uusia yhteisöjä, toimintoja ja kohtaamisia.

Myös Aula-työkotien kannatusyhdistys ry:n toiminta tähtää kehitysvammaisten arjen tukemiseen Helsingissä. Se on yksi yhteiskunnallisista yrityksistä, joka tarjoaa asumispalveluiden lisäksi myös tuettua työtä ja päiväaikaista toimintaa.

Yksi Aulan asiakkaista on juuri Janne Uskelin.

– Hänen kohdallaan tuki tarkoittaa etupäässä kerran viikossa tapahtuvaa keskustelua ja sen varmistamista, että kaikki sujuu arjessa niin kuin pitääkin. Ongelmia ei kyllä ole ollut, sillä Janne on jo hyvin itsenäinen, kertoo sosiaalisena isännöitsijänä toimiva Heli Viitanen Aulan Avainringistä.

Aula tarjoaa asumispalveluita tällä hetkellä Patolassa, Maunulassa, Haagassa, Meilahdessa, Puotilassa ja Itäkeskuksessa asuville kehitysvammaisille.

Laitoshoidon purku ei kaikkien vammaisten kohdalla ole sujunut kitkatta.

– Haasteita syntyy kehitysvammaisten kohdalla esimerkiksi silloin, kun itsenäistyvällä asukkaalla on vaikea olla toisten seurassa, mutta toisaalta hän tarvitsee asumiseensa runsaasti tukea, arvioi kouluttaja Niina Sillanpää Kehitysvammaliitosta.

Sillanpää korostaa, että laitoshoidosta omaan asuntoon tai ryhmäkotiin muuttavalla on oikeus valita itse asumismuotonsa – häntä ei siis vain sijoiteta vapaana olevaan asuntoon.

Omaan kotiin

Kehitysvammaisten asumisessa otetaan huomioon kunkin asukkaan yksilöllisen avun, hoidon, ohjauksen ja tuen tarve.

Autettu asuminen sopii niille, jotka tarvitsevat paljon apua, hoitoa, ohjausta ja tukea päivittäisissä toiminnoissaan. Sisältää myös yövalvonnan.

Ohjattu asuminen sopii niille, jotka tarvitsevat jonkin verran apua, tukea ja ohjausta. Ei yövalvontaa, mutta tarjolla tukea asumiseen pääsääntöisesti iltaisin ja viikonloppuisin.

Tuettu asuminen sopii melko itsenäisille henkilöille. Ohjausta ja tukea tarjoavat ryhmäkotien työntekijät tai kotihoidonohjaajat.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt