Vilppulan päiväkodissa Malmilla on keskipäivän tienoilla meneillään ruokailuhetki. 3–4-vuotiaiden ryhmän lapset hakevat vuorollaan lautasilleen ruokaa. Varhaiskasvatuksen opettaja Eeva Niinistö ojentaa lautaselle salaattia, kurkkusilppua ja appelsiinin viipaleen.
Lisäksi lautaselle tulee perunaa ja tofukastiketta. Lapset nyökyttelevät, kun kysyy, onko ruoka maistuvaa. Niinistön mukaan lasten ehdoton suosikki on kalapuikot tai jauhelihapasta.
Viime syksynä kaupunginhallitus päätti, että liha- ja maitotuotteiden puolittamista lähdetään tavoittelemaan kaupungin yksiköissä vuoteen 2025 mennessä. Palvelukeskus Helsingin ravitsemusasiantuntija Tarja Heikkinen kertoo, että esimerkiksi päiväkotiruokien suunnittelua on jo viety eteenpäin ruokapalvelussa.
– Alustavia suunnitelmia on, niistä sovitaan tarkemmin yhdessä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa. Voi kuitenkin olla, että jo ensi syksyn ruokalistoissa on pieniä muutoksia, Heikkinen sanoo.
Päiväkotiruokailua on toki kehitetty jo useita vuosia, myös ennen nykyisen varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksen julkaisemista. Päiväkoteihin on esimerkiksi yksi kasvisruokapäivä viikossa ja monipuolisuutta ja vaihtoehtoja on muutoinkin lisätty.
Tulevaisuudessa lihan määrä todennäköisesti vähenee entisestään ja lehmän maidon vaihtoehdoksi tulee ehkä esimerkiksi kaurajuoma. Myös kalaa ja kasviperäisiä ruokia pyritään lisäämään.
Ajatus hieman mietityttää Vilppulan päiväkodin varajohtajaa Eeva Niinistöä. Hänestä on kuitenkin hienoa, miten yli kymmenen vuoden aikana päiväkotiruoka on kehittynyt monipuolisemmaksi.
– Tietenkin kasviksia on hyvä edelleen lisätä, mutta mielestäni olisi hyvä olla myös lihavaihtoehto niille, jotka sen haluavat. Lihasta ei ainakaan pitäisi luopua kokonaan. Kasvis- tai kalavaihtoehto meillä jo onkin.
YliopistonlehtoriLiisa Korkalo Helsingin yliopiston elintarvike- ja ravitsemustieteiden osastolta uskoo, että tavoitteessa on paljon hyvääkin. Hän ei ole erityisen huolissaan siitä, että lasten ravitsemus olisi vaarassa, jos liha- ja maitotuotteiden määrä todella puolittuu.
– Edelleen ammattilaiset suunnittelevat ateriat täyspainoiseksi. Toki siinä on haastetta ja se on tehtävä harkiten. Kun muutetaan ruokalistoja, kaikkien ruokien on oltava maistuvia. Muuten ruoka jää lautaselle, jolloin hävikkikin kasvaisi. Näin se kääntyisi tarkoitustaan vastaan. Olen kuitenkin luottavaisin mielin, Korkalo toteaa.
Ravitsemusasiantuntija Tarja Heikkinen kaupungilta myöntää, että muutostöissä on haastetta.
– Tärkeää on, että ruoat maistuvat lapsille. Jos tulee esimerkiksi aivan uudentyyppisiä proteiinin lähteitä ruokalistalle, lapset pääsevät varmasti arvioimaan niitä raadeissa, hän sanoo.
Lihaa voi vähentää kahdella tapaa. Joko liharuokia korvataan jollakin kasvipohjaisella ruoalla tai lihan määrää vähennetään esimerkiksi lisäämällä kasviproteiinia sekaan. Tätä on Korkalon mukaan jo paljon tehtykin.
Korkalo on ollut mukana lasten päiväkotiruoan ravitsevuutta tutkivassa Dagis-hankkeessa. Hänen mukaansa suomalainen päiväkotiruoka on erinomaista, pieniä viilauksia lukuun ottamatta. Tutkimuksen mukaan suolan määrää voitaisiin vähentää ja hedelmiä tarjota enemmän.
Eeva Niinistön mielestä nämä asiat ovat Helsingin kaupungilla kunnossa. Vihanneksia on tarjolla joka aterialla ja hedelmiä usein, yleensä aamu- tai välipalalla.
Tutkijat huomasivat myös, että päiväkodissa lapsi juo keskimäärin noin kolme desilitraa maitoa. Maito on tärkein kalsiumin, proteiinin ja D-vitamiinin lähde arjessa ja siitä saadaan myös muita vitamiineja ja kivennäisaineita. Korkalo ei olisi kovin huolissaan siitäkään, jos maitotuotteiden määrää vähennettäisiin päiväkodissa.
– Moni juo maitoa niin monta lasillista päivässä, että on varaa jättää yksi lasillinen poiskin. Tietysti on myös lapsia, joilla syöminen ylipäätään on niukempaa ja maito on tärkeä monien ravintoaineiden lähteenä, Korkalo sanoo.
Jos lapsille aletaan tarjota kauramaitoa, johon on lisätty D-vitamiinia, ja kalsiumia, riboflaviinia, jodia ja B12-vitamiinia, ei näiden saannista tarvitse olla huolissaan. Kaurajuoman kohdalla on hyvä muistaa, että sen proteiinimäärä on selvästi alhaisempi kuin maidon. Toinen asia on myös se, pitävätkö lapset kasvimaidon mausta.
– Kasvijuomien osalta ei ole sovittu, kenelle sitä tarjottaisiin ruokajuomana. Jos maitoa korvataan kasvijuomilla, toivon, että se perustuu vapaaehtoisuuteen, Tarja Heikkinen sanoo.