Oppivelvollisuuden nostaminen 18 vuoteen mietityttää Helsingissä – "Kuka valvoo, että opiskelija menee osoitettuun opiskelupaikkaan?"

– Tämä haastaa toimijoita tukipalveluissa ja siinä, miten ne varmistetaan jokaiselle nuorelle, sanoo Stadin ammattiopiston apulaisrehtori Annukka Sorjonen. Sanna Jompero

Sanna Jompero

Hallitus suunnittelee oppivelvollisuuden nostamista 18 ikävuoteen. Muutos tulisi voimaan aikaisintaan ensi vuoden alussa.

Mitä se käytännössä Helsingissä tarkoittaa?

– Odottelemme hallituksen linjauksia asiaan. Ainakin se luo haasteita siihen, että meiltä löytyy tarpeeksi opiskelupaikkoja. Helsingissä ikäluokat ovat jo vuosia olleet kasvussa, toteaa lukio- ja ammatillisen koulutuksen johtaja Arja Kukkonen kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta.

Helsinki on pystynyt tähän asti tarjoamaan toisen asteen koulutuspaikan kaikille peruskoulun päättäneille. Jatkossa haasteita tuo myös valvonta.

– Meillä ei tällä hetkellä ole valtakunnallista järjestelmää siihen, että jos nuori keskeyttää opintonsa, siirtyykö hän varmasti toisen oppilaitoksen opiskelijaksi jonnekin toisaalle, Kukkonen toteaa.

Valvontaa vaikeuttaa erityisesti se, että toimijoita on paljon. Helsingissä kaupungin lukioita on 15 ja yksi ammatillinen oppilaitos, Stadin ammatti- ja aikuisopisto. Yksityisiä ja valtion lukioita on 23 sekä 11 yksityistä ammatillisen koulutuksen järjestäjää.

Stadin ammatti- ja aikuisopiston apulaisrehtori Annukka Sorjonen muistuttaa, että Helsingin tilanne eroaa merkittävästi muusta maasta.

– Helsingissä noin 30 prosenttia toisen asteen opiskelijoista on ulkopaikkakuntalaisia. Lisäksi nuorten ikäluokat kasvavat seuraavina vuosina ennusteen mukaan jopa 16 prosenttia.

Noin 60 prosenttia oppilaitoksen aikuisopiskelijoista on vieraskielisiä.

Ammattikoulut ovat jo nyt taiteilleet resurssien kanssa, sillä iso osa oppilaista tarvitsee erityistukea.

– Ohjauksen ja tuen piirissä on yhä enemmän nuoria. Kyllä tämä haastaa toimijoita tukipalveluissa ja siinä, miten ne varmistetaan jokaiselle nuorelle, Sorjonen huomauttaa.

Peruskoulunsa päättäviä nuoria on Helsingissä vuosittain 5 500. Yhdeksäsluokkalaisista noin 60 prosenttia menee lukioon ja 40 prosenttia ammatilliseen koulutukseen. Lukion suosio on viime vuosina kasvanut.

– Ongelma on ollut se, että nuoret saavat opiskelupaikan, mutta eivät ota sitä vastaan. Jatkossa se tarkoittaisi sitä, että jokin paikka on otettava, Kukkonen sanoo.

Nuori saattaa jättää koulupaikan vastaanottamatta esimerkiksi, jos saatu paikka ei ole ykkös- tai kakkostoive, eikä se kiinnosta. Vaihtoehtona on ollut nyt ja jatkossakin vastaanottaa joko annettu paikka tai hakeutua ammatilliseen koulutukseen valmentavaan Valma-koulutukseen tai perusopetuksen lisäopetukseen. Viime vuonna lisäopetukseen osallistui vajaat 200 nuorta.

Jatkossa oppivelvollisuusiän nostaminen saattaa kuitenkin johtaa ”pakko-opiskeluun”.

– Kyllähän tämä Helsingin kannalta luo haasteita. Ilmassa on lisäksi paljon kysymyksiä. Kuka suorittaa valvonnan? Mitä sitten, jos oppilas ei mene osoitettuun opiskelupaikkaan? Mikä on kunnan tehtävä? Kukkonen listaa.

Oppivelvollisuuden ikärajan nostamisen tavoitteena on, että jokainen nuori saisi toisen asteen tutkinnon. Vanhemmilla on jatkossakin vastuu nuoren koulunkäynnin valvomisesta. Kukkonen ei osaa sanoa, voisiko laajentuva oppivelvollisuus tarkoittaa esimerkiksi 17-vuotiaan nuoren huostaanottamista, mikäli koulu jää kesken.

– Se on sitten lastensuojeluviranomaisten asia, Kukkonen sanoo.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut