Helsingin kotihoidossa on kokeiltu etälääkäriä siten, että asiakas pääsee kotonaan lääkärin vastaanotolle paikalla olevan sairaanhoitajan ja tietokoneen avulla.
Lääkäriliitto suhtautuu etälääkäritoimintaan myönteisesti ja näkee siinä monia mahdollisuuksia.
– Täytyy muistaa, että onhan meillä ollut etälääkäritoimintaa niin kauan kuin on ollut puhelin käytössä, toiminnanjohtaja Kati Myllymäki toteaa.
– Teknologia on tuonut lisää mahdollisuuksia, kun käytössä voi olla äänen lisäksi kuva.
Tärkeää kuitenkin on, että tietoturva on kunnossa.
Myllymäki pitää etälääkäritoimintaa toimivana perusterveydenhuollon puolella.
– Ei esimerkiksi jokaista lapsen kuumetta tarvitse lähteä lääkäriin paikan päälle näyttämään.
Etäyhteydestä on apua myös muun muassa fysioterapiassa.
– Jumppari voi näytön välityksellä neuvoa, miten liikutaan. Silloin vanhuksen ei tarvitse lähteä kotoa terveysasemalle jumppahetkeen.
Juuri etäpalvelut ovat suunta, johon tulevaisuudessakin mennään. Niihin sisältyvät Myllymäen mukaan etälääkäreiden lisäksi esimerkiksi HUS:n Terveyskylän kaltaiset verkkopalvelut sekä hoitaja- ja lääkärichatit.
– Ovathan pankit, verottaja ja kaupatkin verkossa. Väestö haluaa myös sähköisiä, näppäriä ja sujuvia terveyspalveluita.
– Etäpalvelut tuovat myös vapautta, kun asioita voi hoitaa omien aikataulujensa mukaan, toiminnanjohtaja toteaa.
Etälääkärien käyttöä perustellaan lääkäripulalla. Terveyskeskusten lääkäritilanne 2019 -tutkimuksen mukaanlääkärivaje on kasvanut 1,8 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta.
HUS:n alueella lääkärivaje oli 87 lääkäriä, mikä on 8,1 prosenttia kaikista tehtävistä ja 2,8 prosenttiyksikköä enemmän kuin viime vuonna.
2
