Asukkaat huolissaan pidetyn puiston kohtalosta – "On pelättävissä, että koko pikaraitiotiehanke kääntyisi itseään vastaan"

Valmistuttuaan pikaratikka kulkisi Huopalahdentietä. Voima Graphics

Anniina Virtanen

Etelä-Haagan kaupunginosayhdistys Pro Haaga ei usko Vihdintien ratikan tarpeellisuuteen – ainakaan niin, että sen tarvitsisi yltää kauppakeskus Kaareen saakka.

Yhdistys on kaupungille lähettämässään esityksessä listannut useammankin syyn, miksi ratikalle olisi etsittävä vaihtoehtoja ennen päätöksentekoa.

Suurin syy vastustukselle on Riistavuoren puisto. Eläkkeellä oleva ympäristöjuristi Lauri Nordberg on perustanut Riistavuori-ryhmän, koska huomasi, että puisto on vaarassa. Hän on myös mukana Pro Haaga -yhdistyksen toiminnassa. Nordbergin ja monien haagalaisten pelkona on, että Vihdintielle rakennettavalla ratikalla perustellaan tiiviiden kerrostalokortteleiden rakentamista Riistavuoren puistoon.

– Sillä on väistämättä vaikutuksia siihen, miten laajana haagalaisille tärkeä Riistavuoren puisto voidaan säilyttää, Pro Haaga vetoaa.

Pikaratikka liittyy Vihdintien kaupunkibulevardisuunnitelmiin.

Yhdistys ehdottaa, että Vihdintien ratikka -hankkeessa tarkasteltaisiin vielä sellaista vaihtoehtoa, jossa pikaraitiotie yltäisi vain Haagan liikenneympyrään saakka.

– Vihdintien alueella on jo nyt riittävän hyvät liikenneyhteydet eri suuntiin. Meidän ehdottamaa vaihtoehtoa ei ole lähdetty edes tutkimaan. Haluamme, tutkittaisiin kustannukset ja se, miten ratikka tulee vaikuttamaan bussiliikenteeseen, sanoo Lauri Nordberg.

Haagalaisten mielestä Kaaren ja Munkkiniemen aukion välille ei ole riittävää kysyntää.

Kaupungin liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen vastasi Lauri Nordbergille Helsingin Sanomissa 12. tammikuuta. Hän kirjoitti, että ennusteen mukaan ratikalla tehtäisiin päivittäin yli 40 000 matkaa. Lisäksi reitin varrella on nykyään kymmeniätuhansia asuntoja ja työpaikkoja.

– Ennusteet lepäävät tyhjän päällä. Lisäksi asukkaita ja työssäkäyviä palvelevat rantaradan ja kehäradan junat sekä Vihdintien bussit jo aivan hyvin, Nordberg kommentoi Putkosen vastinetta.

Putkonen myös toteaa, että matka Etelä-Haagan tienoilta keskustaan pikaratikalla olisi noin 20 minuuttia. Nordberg haluaa muistuttaa, että Huopalahden asemalta pääsee keskustaan kahdeksassa minuutissa tihein vuorovälein.

– On pelättävissä, että koko ”pikaraitiotiehanke” kääntyisi itseään vastaan. Ihmiset siirtyisivät käyttämään omaa autoaan, kun matkanteko julkisilla liikennevälineillä on tehty niin hitaaksi ja hankalaksi, Pro Haaga toteaa.

Nordberg itse kutsuukin Vihdintien pikaratikkaa kiertoratikaksi.

Suuri huoli haagalaisilla on se, että hankkeen kustannukset tarkentuvat vasta, kun valmis yleissuunnitelma viedään päätöksentekoon keväällä 2020.

– Siitä aiotaan päättää jo kolmen tai neljän kuukauden kuluttua. Miksi kustannuksista ei kerrota nyt, että asiasta voitaisiin käydä julkista keskustelua? Nordberg kysyy.

Lisäharmitusta tuo se, että pikaraitiotielle päällekkäistä bussiliikennettä pyritään vähentämään, mutta HSL päättää linjojen muutoksista vasta toteutusvaiheessa.

– Tämäkin on jo hyvin suunnittelijoiden tiedossa. Kansalaisilla on oikeus saada tietää, mitkä linjat lakkautetaan nyt eikä vasta sitten kun raitiotie on jo rakennettu, Nordberg toteaa.

Asukkaiden pelkona on, että raitiotielle luotaisiin kysyntää typistämällä Vihdintietä kulkevat bussit syöttölinjoiksi.

– Ilmeisesti se koskisi myös linjaa 41, joka asukkaiden painostuksesta juuri päätettiin säilyttää Vihdintietä kulkevana. Veikkaanpa, että se kohtaisi raivokasta vastarintaa sekä Haagassa että Kannelmäessä. Kauppakeskus Kaari on aika lailla sivussa Kannelmäen pääasiallisesta asutuksesta. Bussilinja 41 kulkee sen läpi ja sivuaa myös kauppakeskusta, Nordberg kertoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.