Äärivasemmiston tekemät poliittiseen ajatusmaailmaan liittyvät rikokset lisääntyivät Helsingissä viime vuonna.
Poliisi kirjasi viime vuonna yhteensä 17 niin sanottua ekstremististä väkivaltarikosta tai väkivaltaan yllyttävää rikosepäilyä, jossa tekijä kannatti vasemmistolaista ideologiaa. Vuonna 2017 vastaava luku oli yksi.
Helsingin poliisin ylikomisario Jari Taponen varoo tekemästä luvuista johtopäätöksiä.
– Vasemmiston luvut perustuvat kolmeen mielenosoitukseen. Itse en vetäisi tästä mitään johtopäätöksiä. Luvut ovat niin pieniä. Yksittäiset tapahtumat voivat helposti heilauttaa tilastot aivan toisennäköisiksi.
Taponen ei lähde yksilöimään mielenosoituksia, mutta kertoo, että ne tapahtuivat Helsingin keskustassa viime vuonna.
Ekstremistinen väkivaltarikos tapahtui tyypillisimmin yleisellä paikalla, mielenosoitusten yhteydessä.
– Varsinkin äärivasemmiston väkivalta on hyvin sidonnainen siihen, mitä tapahtuu mielenosoituksessa tai sen ympärillä. Kun on valmiiksi jännitteinen tilanne, niin silloin ei välttämättä tarvita kovinkaan isoa sytykettä, kun jo tapahtuu tulistuminen ja väkivaltaa, Taponen kertoo.
Sytykettä tulistumiseen antavat kotimaan lisäksi maailmanpoliittiset tapahtumat. Vuonna 2018 tilastointia kyseisistä rikoksista ei tehty lainkaan.
Myös äärioikeiston vastaavissa rikoksissa on samoja piirteitä. Tilanteet eskaloituvat helposti mielenosoitusten aikana.
Poliisi kirjasi viime vuonna 22 väkivalta- tai siihen yllyttävää rikosta, joiden motiivi liittyy äärioikeistolaiseen aatemaailmaan. Vuonna 2017 tapauksia oli 56.
– Vuoden 2017 lukuihin vaikutti hyvin pitkälle mielenosoitukset Rautatientorilla, Taponen jatkaa.
Kuukausia Rautatientorilla ollut muun muassa Suomi Ensin -mielenosoitus poiki kymmeniä rikosilmoituksia.
Poliittinen väkivalta on Suomessa vielä erittäin harvinaista.
– Se on marginaalinen ilmiö, sanoo Taponen ja antaa esimerkiksi skinheadit.
– Välillä voi miettiä, että kuinka paljon mukana on ideologiaa. Loppujen lopuksi se voi olla hyvin vähäistä ja taustalla on enemmänkin jokin muu syy, kuten esimerkiksi hyväksynnän hakeminen kaveriporukalta. Toiminta loppuu usein, kun vähän aikuistutaan.
Poliittiset mielenosoitukset ja tilanteisiin liittyvä väkivalta ei ole Helsingissä uusi ilmiö.
– Niitä on aina ollut. En usko, että ne ovat mitenkään nousussa. Päinvastoin. Itsenäisyyspäivätkin ovat nykyisin hyvin rauhallisia, Taponen sanoo.