Virallisen uimarannan perustamiselle Jakomäen hiekkakuopille ei ole esteitä. Jakomäki–Vaaralassa sijaitsee neljä lampea, joista yksi sijaitsee Helsingin alueella ja loput Vantaan puolella.
Vesinäytetulosten perusteella lammet soveltuvat uimiseen eikä virkistyskäyttö vaaranna alueen pohjavettä. Lammissa on muutenkin uitu jo vuosikausia.
Vaikka tekniset selvitykset puoltavat uimarannan rakentamista, se ei vielä riitä. Paljon pitää tapahtua ennen kuin alue on ihmisten käytössä pukeutumis- ja wc-tiloineen, laitureineen, ulkoilureitteineen ja nuotiopaikkoineen.
– Paljon asioita on ratkaisematta, kiteyttää Itä-Vantaan asemakaavasuunnittelija Linnea Löytönen Vantaan kaupungilta.
Suunnitelmat vaativat ensinnäkin asemakaavan tekemistä sekä kaavamuutosta ja prosessi on vasta alussa. Lisäksi Vantaan kaupungin pitää hankkia noin 38 hehtaarin kokoisen suunnittelualueen maita omistukseensa.
Yleiseen käyttöön kaavoitettavista alueista lähes 28 hehtaaria on yksityisessä omistuksessa.
– Yksityisestä maasta valtaosa on Slåttmossenin ja sen reuna-alueiden luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävää aluetta. Niillä on myös merkittäviä virkistysarvoja. Maakaupoista ei ole toistaiseksi päästy omistajien kanssa sopimukseen, Löytönen kertoo.
Maanomistajiin kuuluu yksityisiä tahoja ja kaksi osakeyhtiötä.
Lammista on tehty yleissuunnitelma, jossa eteläisimmästä lammesta tehtäisiin valvomaton uimalampi. Se sijaitsee Vantaan puolella. Suunnitelma käsittää myös läntisimmän, Helsingin Jakomäen puolella sijaitsevan Sydänlammen muokkaamisen uintikäyttöön. Siitä tulisi valvottu uimapaikka.
Kaksi pohjoisempaa lampea pidettäisiin luonnontilaisena ja toiseen niistä tulisi koirien uimapaikka. Lampien väliin on kaavailtu ulkoilu- ja piknikpaikkaa.
Löytönen huomauttaa, että alueen kunnostamisesta uimakäyttöön voidaan päättää vasta, kun maa-alueet ovat Vantaan kaupungin hallinnassa. Silloin voidaan myös sopia yhteistyöstä Helsingin kanssa.
– Koska sitovia päätöksiä tai tarkempia suunnitelmia ei ole tehty, aikataulukaan ei ole tiedossa. Useammasta vuodesta voidaan kuitenkin todennäköisesti puhua, Löytönen pohtii.
Lampialueen virkistysmahdollisuudet on todettu merkittäviksi, mutta niitä ei ole juurikaan hyödynnetty, paitsi epävirallisesti. Virkistyskäytöstä on tehty valtuustoaloite sekä Vantaalla että Helsingissä.
Vantaa aloitti alueen kaavoituksen keväällä 2018. Kaavassa urheilu- ja virkistyspalvelujen nimeksi valittiin paikallisten käyttämä lempinimi "Vaaralan Riviera". Jakomäessä alue tunnetaan vähemmän romanttisella nimellä "Brutski" tai "Rutikka", joka viittaa kuopat kaivaneeseen Lohja Rudukseen.
Lammet ovat syntyneet 1940–60-lukujen aikana, kun alueelta on otettu maa-ainesta. Lammet ovat syvyydeltään alle metristä neljään metriin. Pohjoiset lammet ovat matalimpia.