Salassa pysynyt muistio paljastaa: Ravintola Zetorin perustaminen muistutti dekkaria – henkilökuntaa testattiin hämmentävällä tavalla

”Valitan, ei yhtään paikkaa.” Allekirjoittaneelle sattui näin joulun välipäivänä, kun pyrin seitsenhenkisen seurueen kanssa Zetoriin. Täsmennettäköön vielä, että kello oli 16.

Kaivopihasta ovat lopettaneet Old Hat, Wanhan karaokekellari ja Virgin Oil.

Zetorin menoon korttelia uudistava ylioppilaskunnan Ylva ei puutu.

HOK-Elannon aluejohtaja Satu Rytkönen sanoo parilla sanalla Zetorin menestyksen salaisuuden: monipuolisuus sekä alkuperäinen suomipop ja -rockhenkisyys.

– Vaikka Zetor mielletään bailupaikaksi, ruokamyynnin osuus on suuri. Painettu ruokalista on 20 eri kielellä, onkohan muualla, Rytkönen sanoo.

Miten tähän tultiin, on kuin dekkari. Helsingin Uutiset pääsi perehtymään muistioihin, jotka laadittiin ravintolan perustamisesta. Ne eivät ole olleet aiemmin julkisuudessa.

Elettiin 1980-luvun juppikauden kuolonkorahduksia, ja Suomi oli syöksymässä syvään lamaan. Kaivopihalla sijainneen Café Metropolin vetovoima oli hiipumassa keväällä 1991, mutta sen vuokra-aikaa oli jäljellä vuoteen 1997.

Elannon ravintolatoimenjohtaja Mikko Kääriä otti yhteyttä ChristianMoustgaardiin, joka oli ollut oli perustamassa Elävän musiikin yhdistystä Elmua, Lepakkoa ja Radio Cityä.

Tapaaminen oli parin päivän päästä juhannusaaton aattona. Moustgaardin lisäksi paikalla olivat Nylon-yökerhon perustajiin kuulunut Juha ”Ritchie” Mattila ja Tavastian Juhani Merimaa

Syntyi kolme ideaa. Skarpataan nykyistä musiikkia. Tehdään tästä kaikkien J.F.F.Kettunen -ravintoloiden äiti. Tehdään american diner, josta tulee loppuillasta bilebaari.

Kääriä kiitti ja lupasi jäädä miettimään, mutta kysyi: ”Mitä tekisitte, jos saisitte 500 000 markkaa ja tehtävänä olisi pistää kaikki läskiksi?”

”Mielenkiintoista”, sanoi seurue ja katosi ovesta.

Kuukauden päästä lauantaina kello 10 puhelin soi Kääriällä kotona.

Me olemme keksineet. Se on niin hyvä, että sinun täytyy allekirjoittaa sopimus, jossa sitoudut sopimussakon uhalla säilyttämään liikeideasalaisuuden, jos ette ota sitä käyttöön”, Moustgaard vaati.

Tapaaminen sovittiin seuraavalle maanantaille kello 10. Kääriä allekirjoitti 600 000 markan uhkasakkosopimuksen. Sakke Järvenpää otti taskustaan A3-kierrekansiosta repäisemänsä suomalaisen countryside-ravintolan interiöörikuvat. Puuväreillä piirretyissä kuvissa oli traktoreita, lehmänpäitä, maitotonkkia, hirsirakennelmia ja heinäsuovia.

Kääriä totesi, että toimii, koska poikkeaa niin paljon valtavirrasta. Nimiehdotuksia oli kaksi: Massikka ja Zetor. Kumpikin traktoreita: Massey Ferguson yhdysvaltalainen, Zetor tsekkoslovakialainen.

Henkilökuntaa haettiin vain radiomainoksella Radio Cityssä ja ilmoituksella Maaseudun Tulevaisuudessa. Jatkohaastatteluissa kysyttiin, kuinka pystyy ”laittamaan itsensä likoon”? Sitä myös testattiin Hotelli Presidentin yökerhon lavalla: esitä vihainen sonni, esitä Niskavuoren Heta, miten kissa naukuu, mitä lehmä tekee kedolla ja muilla eläintehtävillä.

Jatkoon pääsi 80 hakijaa. Heistä valittiin 25. Kääriän mukaan näin saatiin persoonallinen, ainutlaatuinen ja johtamisen kannalta vaativa ryhmä. Se koulutettiin Ava-instituutin tiloissa Hermannissa, Hotelli Seurahuoneella, Zetorin rakennustyömaalla ja ravintolapäällikön kotitilalla Koski TL:ssä, jossa kokeiltiin myös traktorilla ajoa.

Rakentamistarpeita tuotiin muun muassa Itä-Uudenmaan Pukkilan Kanteleen kylässä puretusta navetasta.

Ravintola avattiin 6. joulukuuta 1991. Muuutostyö maksoi lopulta 900 000 markkaa. Kääriän mukaan se maksoi itsensä takaisin kuudessa kuukaudessa.

Nyt eläkkeellä oleva, mutta edelleen aktiivisesti alaa seuraava Kääriä pohtii, miten voi olla mahdollista, että kovassa kilpailussa ja kenties maan kovimmin kilpaillussa korttelissa pärjää.

Ruokakin on ”vain” tavallista hyvää ruokaa, ja listan suosikit ovat pyttipannu, karjalanpaisti, poronkäristys, lihapullat sekä alkuperäiset Orimattilan kotitalousopiston kana ja Traktorimiehen pihvi.

Zetorin huhuttiin olevan vain vuoden tai kahden kertakäyttövitsi. Kääriä laittaa jutut kilpailijoiden liikkeelle panemiksi.

– Oltiin onnistuttu monessa. Luotu muun muassa 1990 William K. -konsepti, jota kilpailijat eivät osanneet edes kopioida. Ymmärtämättömiä olivat kateellisten kommentit, Kääriä sanoo.

– Selitys Zetorin menestykseen löytyy hallitusta immateriasta, joka on jokaisen palvelun ja hyödykkeen aineeton osa.

Tässä tapauksessa se on vastakkainasettelua.

– Kaupunki ja maaseutu törmäytettiin Zetorissa ja siitä saatiin paljon positiivista energiaa. Se törmäys kantaa ravintolaa edelleen, Kääriä päättelee ja muistuttaa:

– Kaikki ei ole vain lasissa ja lautasella, vaikka meillä edelleen rakennetaan ravintoloita siinä uskossa.