Puistossa oleskelu voi olla pätevä keino ehkäistä ja hoitaa mielenterveysongelmia.
Yhdysvaltalaistutkimus kertoo, että kaupunkipuistot nostavat huomattavasti niissä käyvien mielialaa.
Mitä vehreämpi viheralue on, sitä onnellisempia ja vähemmän itsekeskeisiä ihmiset ovat.
Vermontin yliopiston tutkimus tarkasteli puistokäyntien ja hyvinvoinnin yhteyttä Twitter-viestien avulla ja päätyi selkeään johtopäätökseen: ihmiset käyttävät puistoissa kirjoittamissaan twiiteissä iloisempia sanoja ja ilmaisevat niissä vähemmän kielteisiä asioita kuin muualla kaupungissa julkaisemissaan twiiteissä.
Tutkijat sanovat myös, että puistokäynnin jälkeinen hyväntuulisuus "on kuin hehku, joka säilyy jopa neljä tuntia". Mielialan nousu on niin voimakas, että tutkijat rinnastavat sen jouluiseen tunnepiikkiin – joulupäivä on Twitter-sisältöjen analyysin perusteella vuoden onnellisin päivä.
Tutkijoiden mukaan tuloksista voi olla hyötyä terveydenhuollolle ja kaupunkisuunnittelulle kaupungeissa, joissa asukkaiden mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet.
Tutkimus julkaistiin aiemmin tänä vuonna British Ecological Societyn People and Nature -julkaisussa. Asiasta uutisoi Sciencedaily.com
Vermontin yliopiston tutkijat tutkivat kolmen kuukauden ajan päivittäin satoja twiittejä, joita väki julkaisi 160:stä San Franciscon puistosta.
– Havaitsimme twiiteistä, että ihmiset ovat onnellisempia puistoissa, mutta vaikutus on voimakkaampi suurissa aluepuistoissa, joissa on runsaasti puita ja kasvillisuutta, kertoo tutkimusta johtanut Vermontin yliopiston jatko-opiskelija Aaron Schwarz
– Pienemmissä lähipuistoissa ihmisten myönteisen mielialan nousu on vähäisempi. Vähiten mieliala kohosi asvaltoiduilla aukioilla ja toreilla.
Ulkona liikkuminen siis piristää, mutta sillä on merkitystä, missä ulkoilee.
– Kaupungeissa suuret vehreät alueet ovat hyvin tärkeitä väestön hyvinvoinnille, Schwarz painottaa.
Tutkimus tehtiin hedonometriksi kutsutun ohjelman avulla. Sen käyrä kuvaa twiittaajien keskimääräistä mielentilaa päivän tarkkuudella.
Vermontin yliopiston ja tutkimusyhtiö Mitren tietokannassa on 10 000 sanaa. Niille vapaaehtoiset ovat määritelleet onnellisuusarvon skaalalla 1–9. Luku on sitä isompi, mitä iloisempi sana on.
Tutkimukseen osallistuneiden vastauksista luotiin keskiarvoja, joissa iloisen arvo on 8,30, "hahahan" 7,94 ja puistojen 7,14.
Neutraalit sanat sijoittuivat keskivaiheille: esimerkiksi ja sai arvokseen 5,22. Alimpana asteikolla olivat muun muassa törmäys, jonka arvo oli 2,60, ja vankila, jonka arvo oli 1,76.
Tutkijat keräsivättuhansia twiittejä, joita lähes 4 700 ihmistä julkaisi erilaisista puistoista.
Puistojen ominaisuudet kartoitettiin tarkkaan.
– Tämä on ensimmäinen tutkimus, joka käyttää Twitteriä tarkastelussa, miten twiittaajan tunnetila muuttuu ennen puistovisiittiä, sen aikana ja sen jälkeen, Schwartz kertoo.
Kaupunkipuistoista julkaistut twiitit saivat 0,23 pistettä korkeampia keskiarvoja kuin ohjelmassa määritetty iloisen arvo.
Tutkijat katsovat, että voi olla useita syitä sille, miksi kaupunkiluonto voi kohentaa hyvinvointia. Se voi esimerkiksi helpottaa kaupunkiympäristön ärsykkeiden tuomaa stressiä.
Mielenkiintoinen löydös oli se, että minä-sanan käyttö putosi puistoissa jyrkästi. Tutkijoiden mukaan tämä voi tarkoittaa, että puistoissa ihminen ajattelee vähemmän itseään ja enemmän yhteisöllisiä asioita.
Helsingin yliopiston ympäristötieteiden dosentti, akatemiatutkija Riikka Puhakka sanoo, että tulos näyttää olevan linjassa aiemman tutkimustiedon kanssa.
– Luonnossa oleskelun on todettu parantavan ihmisten mielialaa, vähentävän kielteisiä tuntemuksia ja lisäävän henkistä hyvinvointia. Tällä on myönteisiä vaikutuksia tunteisiin ja käyttäytymiseen.
Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Riikka Paloniemi pitää kiinnostavana sitä, että tutkimuksessa hyödynnetään sosiaalisen median aineistoja. Hänestä tutkimus laajentaa ymmärrystä luonnon hyvinvointivaikutuksista.
– Luonnon terveyshyödyistä julkaistaan jatkuvasti lisää tutkimuksia. Aineistoja kerätään ja analyysejä tehdään eri tavoin, mikä monipuolistaa ymmärrystä ilmiöstä.
– Samoin luonnon terveyshyötyjä ymmärretään yhä paremmin, Paloniemi sanoo.
Luonnon hyvinvointivaikutuksia koskevat tutkimukset pitäisi huomioida nykyistä enemmän terveydenhuollossa ja kaupunkien suunnittelussa, Puhakka sanoo.
– Viheralueiden perustamisen ja hoidon kulut tulisi nähdä investointeina asukkaiden hyvinvointiin ja terveyteen, Puhakka korostaa.
– Myönteistä kehitystäkin on silti tapahtunut, kun luontoa pyritään liittämään tiiviimmin osaksi ympäristöjä, joissa terveyttä ja hyvinvointia edistetään.
Luontolähtöisiä hoitomenetelmiä käytetään esimerkiksi jonkin verran sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja kuntoutuspalveluissa.
Helsingin yliopiston Adele- ja Kota-tutkimuksissa taas on havaittu päiväkotien viherpihojen hyödyt lasten hyvinvoinnin ja terveyden kannalta.
Myös Paloniemiarvioi, että luontotutkimukset pitäisi ottaa nykyistä paremmin huomioon kaupunkien suunnittelussa.
– Vaikka luonnon terveyshyödyistä tiedetään koko ajan enemmän, on kaupunkisuunnittelussa vielä paljon kehitettävää. Terveyshyötyjä kannattaa tuoda esiin ja parantaa ihan kaikissa kaupungeissa, Paloniemi sanoo.
– Olennaista on varmistaa se, että laadukkaita viheralueita on riittävän lähellä ihmisiä ja että ihmiset käyttävät alueita. Tämä haastaa kaupunkeja suunnittelemaan aiempaa kokonaisvaltaisemmin ja ottamaan käyttäjät mukaan suunnitteluun.
Puhakan mielestä kaupunkipuistojen lisääminen voi vähentää mielenterveysongelmia ja parantaa asukkaiden hyvinvointia.
– Kansainvälisissä ja kotimaisissa tutkimuksissa on todettu luonnon myönteiset vaikutukset psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvointimme ja terveytemme kannalta. Luonnossa oleskelu vaikuttaa myönteisesti paitsi mielialaan myös itsetuntoon.
– Luonnon on todettu myös parantavan ongelmanratkaisu- ja keskittymiskykyä ja vähentävän ADHD-oireita lapsilla.
Tutkimukset osoittavat myös, että luonnon mikrobit suojaavat ihmisiä monilta immuuni- ja autoimmuunisairauksilta. Lisäksi viheralueet voivat lieventää sosiaalisia ongelmia ja vähentää rikollisuutta kaupungeissa.
– Metsien avulla voidaan myös hidastaa ilmastonmuutosta ja auttaa kaupunkeja sopeutumaan sään ääri-ilmiöihin, Paloniemi lisää.
Kirjoittaja: Tuomas Massinen