Kuvat: Eduskunnan evakkopaikka joutui täysremonttiin kansanedustajien lähdettyä – aikoo palata kiinnostavimpien kulttuuritalojen joukkoon

Harmonikkataiteilija Mikk Langeproon tuli valmistujaisiinsa ja katsasti samalla remontin läpikäyneen kahvilan. Johanna Erjonsalo

Jukka Hämäläinen

Sibelius-Akatemian vanhan päärakennuksen peruskorjaus on valmistunut. Kunnostus tehtiin, kun eduskunta muutti takaisin omiin tiloihinsa lainattuaan rakennusta 2015–2017.

Remontissa ison konserttisalin akustiikkaa palautettiin lähemmäs alkuperäistä, sillä edellinen kunnostus 1980- ja 1990-lukujen taitteessa epäonnistui akustiikan osalta.

Kun taloa alettiin suunnitella 1920-luvulla Pohjoiselle Rautatiekadulle, hyvä akustiikka oli tavoitteena jo tuolloin.

– Helsingissä ei ollut silloin isoa, hyvää konserttisalia. Akustiikkaa kohtaan oli suuret odotukset, kertoo rakennuksen historiaan perehtynyt dosentti Riku Hämäläinen

– Ensisävelmiä kuunneltiin herkällä korvalla. Huokaistiin helpotuksesta, kun akustiikka toimi.

Talon suunnitellut arkkitehti Eino Forsman paneutuikin hyvin siihen, mitä häneltä odotettiin. Hän oli perehtynyt alan tutkimukseen ja tehnyt opintomatkoja Euroopan ja Amerikan konserttisaleihin.

Oman rakennuksen saaminen silloiselle Helsingin Konservatoriolle oli tärkeä kansallinen projekti. Vaikka opinahjo oli perustettu jo 1882, se sijaitsi pienissä tiloissa useassa osoitteessa.

– Vaikka koulu oli yksityinen, valtio antoi rahaa rakennukseen. Kun sisustamiseen ei enää ollut varaa, järjestettiin keräyksiä ja arpajaisia. Kämpiin kutsuttiin joukko eri piirejä edustavia naisia suunnittelemaan sisustusta, Hämäläinen kertoo.

Historian havinaa on ilmassa nytkin.

– Vanhaan päärakennukseen palaaminen on juhlallinen hetki. Sillä on ollut keskeinen merkitys maamme musiikkikulttuurin kehityksessä, sanoo Taideyliopiston Sibelius-Akatemian dekaani Kaarlo Hildén

Funkishenkisessä talossa on 647-paikkainen konserttisali, 125-paikkainen kamarimusiikkisali ja 70-paikkainen vanhan musiikin sali.

Talon perinteisiin kuuluu seurata aikaansa. Kun siinä valmistuessaan oli moderni gramofoonisali levykokoelmineen, nyt opiskelua resursoidaan tietokonemusiikki- ja äänitysstudioilla.

Opiskelijat ovat päässeet opetus- ja harjoitussaleihin jo syksyn ajan. Yleisölle talo avautuu tammikuussa.

– Konserttitoiminta käynnistyy Sibafest-festivaalilla, joka on opiskelijoidemme voimannäyte ja vuoden suurin tapahtuma, Hildén mainostaa.

Lähes sata konserttia vuodessa lupaava Sibelius-Akatemian talo aikoo palata Helsingin kiinnostavimpien kulttuuritalojen joukkoon.

Taideyliopiston rehtorin Jari Perkiömäen mukaan keskeisellä paikalla sijaitseva konserttitalo luo hyvät puitteet avata oppilaitoksen toimintaa kaikille kaupunkilaisille.

– Tavoitteenamme on vahvistaa taiteen näkymistä ja luovuuden roolia yhteiskunnassa, hän sanoo.

Päärakennuksen remontti viimeistelee Töölön musiikkikampuksen, johon kuuluvat myös Musiikkitalo ja N-talo Nervanderinkadulla.

– Sibelius-Akatemian sydän on tämä kuppila, Riku Hämäläinen sanoo päärakennuksen kahvilassa, joka sijaitsee pyöreässä kulmauksessa.

– Kun ulkopuolisille Sibelius-Akatemian sydän on konserttisali, sibisläisille se on aina ollut kuppila. Täällä on istuttu ja seurusteltu iltaisin opiskelun jälkeen.

Yrittäjävetoinen kahvila toimii nimellä Café Feeniks.

Taideyliopisto koostuu Sibelius-Akatemian lisäksi Kuvataideakatemiasta ja Teatterikorkeakoulusta. Kuvataideakatemialle valmistuu vuonna 2021 uudisrakennus nykyisen Teatterikorkean viereen, ja yhdessä ne muodostavat yliopiston Sörnäisten kampuksen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.