Nykynuoret kykenevät erottamaan pornossa nähdyt mallit oikean elämän seksistä, toteaa tuore mediatutkimuksen väitöstutkimus.
Turun yliopistossa tarkastetun tutkimuksen mukaan vanhempien pelko seksuaalisesti holtittomista nuorista onkin perusteetonta.
Nuoret pitävät riskejä korostavaa haittapuhetta ongelmallisempana kuin pornossa nähtyjä sisältöjä.
Sanna Spišákin tutkimuksessa analysoitiin yli 4 300 suomalaisnuoren lähettämää kysymystä erilaisille terveyttä, seksiä ja seksuaalisuutta käsitteleville asiantuntijafoorumeille. Tutkittavana olivat myös 98 alaikäisen vastaukset pornon kulutusta käsittelevään nettikyselyyn.
Spišák päätyi johtopäätökseen, että pornon haittavaikutuksia nuorten elämään liioitellaan.
– Tutkimustietoa pornografian vaikutuksista alaikäisiin ei oikeastaan ole. Kattavat pitkittäistutkimukset puuttuvat, Spišák huomauttaa.
Useissa yhteyksissä nuorison kiinnostusta seksiin pidetään lähtökohtaisesti ei-toivottavana asiana tai suoranaisena uhka- ja vaaratekijänä.
Pornon väitetään lisäävän nuorten vastuutonta seksuaalista käyttäytymistä ja yhä varhaisempia yhdyntäkokemuksia. On myös sanottu, että porno lisää seksuaalista väkivaltaa, höllentää seksuaalisia asenteita ja moraalikäsityksiä sekä edistää lasten ja nuorten seksuaalista aktiivisuutta.
– Käsitykset eivät kuitenkaan perustu tutkimustietoon vaan heijastavat lähinnä aikuisten pelkoja ja huolia oletetuista median vaikutuksista, Spišák arvioi.
Väitöstutkimuksenmukaan pornografiset sisällöt ovat kuuluneet suomalaislasten ja -nuorten arkeen ja mediakulttuuriin jo vuosikymmeniä ennen internetiä.
Vaikka suomalaislapset ja -nuoret näkevät seksiin liittyviä mediasisältöjä selvästi eurooppalaisia ikätovereitaan useammin, varsinaisten seksuaalikokemusten määrä pienenee. Myös teinien raskaudenkeskeytykset ovat vähentyneet Suomessa 2000-luvulla.
– Nettipornon aikakaudella nuoret tekevät seksuaalisesti vastuullisempia ratkaisuja kuin heitä edeltäneet sukupolvet nuoruudessaan. Suomalaisnuoret ovat kriittisiä pornografian tulkitsijoita. He pystyvät arvioimaan pornon fiktiivisyyttä ja erottamaan pornossa nähdyt mallit oikean elämän seksistä, Spišák sanoo.
Seksuaalikasvatuksen tavoitteena pitäisi olla, että alaikäiset pystyvät erittelemään kriittisesti kuvitteellisissa ja muissa yhteyksissä kuvattua seksuaalisuutta. Spišákin mielestä median seksisisältöjä tulisi käsitellä avoimesti ja neutraalisti, ilman tunnereaktioita.
– Jos pornosta puhutaan vain ongelmana, voi nuori kokea, että siitä kiihottuminen on kieroutunutta. Lapsille ja nuorille tulisi taata turvallinen ilmapiiri, jossa esimerkiksi seksuaalisiin mediakuvastoihin liittyviä tuntoja voidaan purkaa ilman syyllisyyden ja häpeän tunteita.
Kirjoittaja: Tuomas Massinen