Kiireellisesti sijoitettavista lapsista suurin osa on 13–15-vuotiaita, ongelmat yhä rajumpia – "Monesti vanhemmat eivät vain enää pärjää nuoren kanssa"

Osa vanhemmista luovuttaa kapinoivan teinin edessä liian helposti. Tätä mieltä on 30 vuotta lastensuojelutyötä niin sosiaalityöntekijänä kuin laitoksessa tehnyt Marjo Mutanen

Mutasen mukaan perheet hakeutuvat palveluihin entistä helpommin, mikä on hyvä, mutta samalla on nähtävissä ilmiö, jonka kokenut ammattilainen tiivistää sanoihin ”korjatkaa tämä lapsi”.

– Väsyneet vanhemmat saattavat ajatella vaikkapa sijoitetusta teini-ikäisestä, että sielläpähän oppii. Joskus tulee vastaan sellaisiakin tilanteita, joissa vanhemmat sanovat, etteivät ota lasta takaisin sijoituksesta kotiin, Riihimäen perhe- ja sosiaalipalvelujen palvelupäällikkö Mutanen kertoo Aamuposti-lehden haastattelussa.

Helsingin lastensuojelun sosiaalityön päällikkö Riitta Vartio ei jaa ajatusta siitä, että vanhemmat luovuttaisivat lastensa kanssa liian helposti ja haluaisivat sälyttää vastuun viranomaisille.

– Monesti, kun lapsi tai nuori sijoitetaan kiireellisesti, ovat ongelmat hyvin vakavia. Vanhemmat ovat jo yrittäneet kaikkensa ja kerta kaikkiaan uupuvat, Vartio sanoo.

Helsingissä kiireellisesti sijoitettavista lapsista suurin ikäryhmä on 13–15-vuotiaat ja sen jälkeen 16–18-vuotiaat.

– Kun nuori käyttää alkoholia tai huumeita, karkailee, varastelee kotoa ja on mielenterveysongelmia ja koulunkäyntiongelmia, niin monesti vanhemmat eivät enää pärjää hänen kanssaan, sanoo Vartio, ja toteaa, että lastensuojelussa lasten ongelmat ovat muuttuneet laajemmiksi ja vakavammiksi vuosien varrella.

Vartion mukaan tapaukset, joissa vanhemmat eivät halua ottaa alaikäistä lasta takaisin sijoituksesta tai uusperheissä halutaan lapsi pois uuden perheen "tieltä", ovat yksittäisiä.

Useimmiten Vartion mukaan vanhemmat kyllä haluaisivat lapsensa kotiin, mutta keinot pärjätä hänen kanssaan ovat vähissä.

– Kuitenkin jo ennen sijoitusta on usein kokeiltu kaikki mahdolliset avohuollon tukitoimet, Vartio muistuttaa.

Kiireellisesti sijoitettujen ja etenkin pidemmäksi aikaa huostaanotettujen lasten ja nuorten määrä on lopulta aika pieni.

Vuosittain Helsingissä otetaan huostaan noin 250 lasta, kun avohuollon piirissä on noin 3 000 lasta kerrallaan, vuositasolla noin 5 500. Kiireellisesti sijoitetaan noin 450 alaikäistä lasta vuodessa.

Marjo Mutasen mielestä nykyvanhempien ajatteluun tulisi saada iskostettua se, että he ovat ensisijaisia lapsilleen ja myös ensisijaisesti heistä vastuussa.

Pitäisikö vanhempien vastuuta painottaa enemmän nuorten ongelmissa?

– Ei meidän tarvitse sitä erikseen heille sanoa, Riitta Vartio vastaa.

– Vanhemmissa on jo se perussyyllisyys, on kova paikka, kun lapsi on kiireellisesti sijoitettu. Meidän tehtävämme ei ole syyttää vanhempia, vaikka taustalla olisikin jotain puutteita vanhemmuustaidoissa, vaan tehtävänä on löytää keinoja työstää ongelmia ja parantaa lapsen tai nuoren tilannetta.

Kun teini-ikäinen sijoitetaan, hän menee liki aina lastensuojelulaitokseen. Sijaisperheille nuoren oirehdinta voi olla liian vaativaa. Laitoksen vankka aikuisjohtoinen arki auttaa Vartion mukaan monia.

Helsingillä on kuusi omaa lastenkotia, joista neljä sijaitsee Helsingissä ja kaksi muualla Suomessa. Lisäksi yksityisiltä palveluntuottajilta ostetaan palveluita.

Vartio kertoo, että lastensuojelussa harkitaan aina tapauskohtaisesti, voiko nuori pysyä Helsingissä vai lähteekö hän muualle. Jos nuori tyttö on esimerkiksi liikkunut porukassa, jossa on joutunut hyväksikäytetyksi, voi olla parempi, että paikka on kauempana.

Lisää aiheesta

Lue lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut