Kielletäänkö lumen kippaaminen mereen lailla? – Yrittäjällä olisi ratkaisu Helsingin roskalumeen: "Jokainen käsittelykerta pitää laskea"

Helsingin kaupunki etsii keinoja lumen mereen kippaamisen lopettamiseksi, koska lumen mukana mereen kulkeutuu niin paljon roskia, kuten tupakantumppeja sekä hiekoitussepeliä.

Olisiko lumensulatuskoneiden käyttö Helsingissä oikeasti vaihtoehto roskaisen lumen dumppaamiselle mereen? Trecan-lumensulatuslaitteita edustavan Kimmo Korpijaakon mukaan sulatuskonetta ja lumimassojen muunlaista käsittelyä verratessa tulisi huomioida kaikki osatekijät.

– Energiaa sulatuksessa kuluu paljon, mutta sen kulutusta ja päästöjä tulee verrata kaikkien muiden menetelmien kokonaispäästöihin ja haittoihin, joita lumen moninkertainen käsittely, läjitys, kuljetus ja loppusijoituspaikan kaikki työt kaiken kaikkiaan teettävät, Korpijaakko sanoo.

– Lumenkäsittelyssä on kustannusten ja hiilidioksidipäästöjen kannalta oleellista, kuinka monta kertaa samaa lunta käsitellään ja kuinka pitkä matka sitä kuljetaan ennen ”loppusijoituspaikkaa”. Ja paljonko konetyötä kuluu lumenkaatopaikan pitämisessä toiminnassa.

Korpijaakon mukaan samaa lunta on käsitelty jopa seitsemän kertaa. Jokainen käsittelykerta tulee laskea mukaan hiilidioksidipäästöihin.

– Parituhatta ylimääräistä rekkakuormaa vuorokaudessa muun liikenteen seassa aiheuttaa väkisinkin ylimääräistä hidastumista, kiihdytystä ja kasvanutta polttonesteen kulutusta muulle liikenteelle. Puhutaan todella suurista litramääristä.

Helsingin rakennusvirasto kokeili talvella 2015 lumensulatuslaitetta Helsingissä. Kokeilusta tehdyn raportin mukaan lumen sulattaminen välivarastopaikassa vähentää raskasta ajoneuvoliikennettä kaupunkialueella. Hiukkaspitoisuudet ja liikenteen pakokaasupäästöt kaupunki-ilmassa vähenevät, mikä voi parantaa paikallista ilmanlaatua.

Raportin mukaan sulatuksen kasvihuonekaasupäästöt olivat kuitenkin huomattavasti suuremmat kuin lumenajon päästöt. Jos koneen polttoaine vaihdettaisiin maakaasuun tai biokaasuun, vähenisivät päästöt huomattavasti.

Korpijaakon mukaan lumensulatuslaitteet toimivat myös Nesteen MY-biodieselillä tai vaikkapa HSY:n biokaasulla.

– Yhtiöltä tulee kokonainen uusi sarja (bio)kaasukäyttöisiä laitteita kaupunkiympäristöön suunniteltuina. Laitteiden koko ja sulatusteho vaihtelee 20 tonnista 250 tonniin tunnissa. Sulamisvesi voidaan puhdistaa kaikista irtoroskista, ja tarvittaessa seuloa tiheämmälläkin suodatuksella.

Myös Suomen ympäristökeskuksessa on parhaillaan käynnissä hanke, jonka perusteella ympäristöministeriö harkitsee mahdollisuutta kieltää lailla lumen kaataminen mereen ja muihin vesistöihin.

Lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut