Helsingin keskustassa varastoidaan viljaa – Kuvat: 32 siilon jyväjemma aiotaan jättää luksusasuinalueen keskelle

Viljavaraston 32 siiloon mahtuu 13 miljoonaa kiloa viljaa. Se tarkoittaa 20 kiloa helsinkiläistä kohti. Päivi Tuovinen

Jukka Hämäläinen

Harva tietää, että Helsingin keskustan alueella sijaitsee valtion viljavarasto, joka parhaillaankin on puolillaan ruista, kauraa ja rypsiä.

Kyseessä ovat Hernesaareen viljan varmuusvarastoiksi rakennetut siilot.

Viljavaraston 32 siiloon mahtuu 13 miljoonaa kiloa viljaa. Se tarkoittaa 20 kiloa helsinkiläistä kohti. Kuva: Päivi Tuovinen Päivi Tuovinen

Suomen Viljava Oy:n siilot muodostavat Hernesaaren ylväimmäin maamerkin yhdessä Vaasan Höyrymyllyn siilostojen kanssa.

– Viljavarasto rakennettiin satamaan, koska osa viljasta tuotiin ulkomailta. Laivasta vilja siirtyy kuljettimilla puhdistettavaksi ja sitten siiloihin, paikkoja esittelevä Viljavan entinen toimitusjohtaja Seppo Koponen kertoo.

Viljan siirto laivasta varastoon tapahtuu kuljettimilla. Kuva: Päivi Tuovinen Päivi Tuovinen

Yhä muutaman kerran vuodessa jyvälaiva ankkuroi viljavaraston laituriin.

 – Nykyisin tänne tulee vain luomuviljaa, joka lähtee täältä eteenpäin eri käyttäjille, Koponen esittelee.

Viljavaraston ideana oli aikoinaan, että Suomen kaikissa varmuusvarastoissa oli viljaa vuoden tarpeiksi. Silti viljaa kierrätettiin koko ajan.

Siellä sitä on, luomukauraa. Kuva: Päivi Tuovinen Päivi Tuovinen

Vuonna 1955 valmistuneet siilot ovat harvoja rakennuksia, jotka asuinalueeksi muuttuvassa Hernesaaressa aiotaan säilyttää.

Vielä ei tiedetä, mitä siiloilla tulevaisuudessa tehdään.

– Toistaiseksi niissä säilytetään viljaa. Mutta kun asunnot valmistuvat, niin ei tämä tietenkään ideaalia toimintaa niiden keskelle ole, Viljavan toimitusjohtaja Pasi Lähdetie pohtii.

Oulussa vastaavanlaisiin siiloihin haluttiin rakentaa loft-asuntoja, mutta se ei onnistunut rakenteiden laadun takia.

Valtion viljavaraston naapurissa sijaitsevat entisen Vaasan höyrymyllyn siilostot, jotka aiotaan purkaa. Kuva: Päivi Tuovinen Päivi Tuovinen

Viljavaraston siilojen lisäksi Hernesaareen vanhoista rakennuksista aiotaan säilyttää vuonna 1945 valmistunut kalkkihiekkatiilinen Fordin kokoonpanotehdas, Munkkisaaren teollisuustalo ja kahvilat suojeltava Löyly mukaan lukien.

Fordin tehdas on rakennettu laadukkaasti, vaikka heti sodan jälkeen oli pulaa kaikesta. Talon päälle meren puolelle olisi tulossa uusi lisärakennusosa.

Mahdollista on, että Fordin tehtaasta tulisi Kaapelitehtaan tapaan toimiva kokonaisuus.

Isot säilytettävät rakennukset sijoittuvat Hernesaaren länsipuolen työpaikka-alueelle. Kaavailtu asuntorakentamisen tulee niemen jakavan Laivakadun ja raitiotiekiskojen itäpuolelle.

Hernesaari on tarkoitus mitoittaa 7 600 asukkaalle ja 1 500 työpaikalle.

Satama pitää jatkossakin hallussaan osaa niemestä, sillä länsirannalle aiotaan jättää kolme risteilyalusten laituripaikkaa. Hernesaaren eteläosaan on suunniteltu venesatama, uimaranta ja vesiurheilukeskus

Kaupalliset palvelut keskitettäisiin pohjoisosaan, jossa talot ovat muuta aluetta korkeampia eli 12–16-kerroksisia.

Hernesaari on valtaosin mereltä vallattua aluetta, jota on täytetty etenkin 1940- ja 1970-luvuilla. Aluetta on tarkoitus kasvattaa vielä nykyisestä täyttämällä 8 hehtaaria lisää.

Oikea Hernesaari on ollut pieni, ja se tuhoutui täyttöjen yhteydessä. Suunnittelualueella ei juuri ole jäljellä alkuperäistä luontoa. Kasvillisuusinventoinnissa löydettiin yksi puumainen tyrni, joka on rauhoitettu luonnonmuistomerkkinä.

Hernesaari on tällä hetkellä karua satama- ja telakka-aluetta. Kuva: Päivi Tuovinen Päivi Tuovinen

Kärjen täyttöalueen itäpuolella sijaitsee suuri puurunkoisen aluksen hylky, joka löytyi vuoden 1999 viistokaikukartoituksessa.

Sataman mukaan kyseessä lienee 1960–1970-luvulla upotettu proomu. Tuolloin upotettiin muitakin aluksia Hernesaaren täyttöpenkereen alle.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt