Yksi yllättävä tieto voi ratkaista, mitkä firmat pärjäävät tulevaisuudessa – "Tästä on tulossa megatrendi"

Eero Yrjö-Koskinen on vastuullisuusasiantuntijana Keskuskauppakamarissa, jonka Ilmastositoumus-järjestelmällä yritys voi sitoutua hiilineutraaliuteen ja vähentää päästöjään luotettavalla tavalla. Kamarin tarjoama koulutus antaa eväät siihen pääsemiseksi. Ari Peltonen

Pia Herme

Yhä useamman yrityksen ja yhteisön on oltava tietoinen, millaisen hiilijalanjäljen se jättää.

– Tästä on tulossa megatrendi, sillä siihen on paneuduttava, mikäli haluaa varmistaa oman liiketaloutensa jatkuvuuden, sanoo Keskuskauppakamarin vastuullisuusasiantuntija, riihimäkeläinen Eero Yrjö-Koskinen.

Moni yritys on törmännyt asiaan jo nyt.

– Yritys on voinut saada tarjouspyynnön tai toimeksiantotiedustelun isommalta yritykseltä, joka on tiedustellut, millainen on sen hiilijalanjälki. Jos sitä ei ole määritelty, tarjousta ei voi jättää, hän selvittää.

Etenkin isoille yrityksille tämä on ongelma, koska ne joutuvat raportoimaan rahoittajilleen.

– Yritykset eivät voi käyttää alihankkijoita, joilla nämä asiat eivät ole kunnossa. Isot asiakkaat voivat kadota.

Keskuskauppakamari tulee tässä yritysten apuun. Sen vastikään lanseeraama Ilmastositoumus on toistaiseksi ainoa järjestelmä, jonka avulla yritykset ja yhteisöt voivat sitoutua hiilineutraaliuteen ja vähentää päästöjään luotettavalla tavalla.

Ilmastositoumus-tunnusta voi hakea yritys tai yhteisö, joka sitoutuu tavoittelemaan hiilineutraaliutta vuoteen 2035 tai viimeistään vuoteen 2040 mennessä. Tunnuksen käyttöoikeutta haetaan laatimalla toimenpidesuunnitelma keinoista, joilla hiilineutraalius aiotaan saavuttaa määräaikaan mennessä. Lisäksi tarvitaan suunnitelma seuraavan viiden vuoden päästövähennyksistä.

Tunnus eroaa muista vastaavista merkeistä siinä, että sitä voi käyttää yrityksen tai yhteisön markkinoinnissa, mutta ei tuotteiden markkinoinnissa.

– Päästölaskelmien teko ei ole mikään läpihuutojuttu, vaan vaatii työtä yrityksiltä, jotka kaipaavat siinä selvästikin tukea.

Keskuskauppakamarin jäsenistössä on jäsenkauppakamareiden kautta noin 21 000 jäsentä, joille koulutuskierrokset alkoivat syksyllä. Päästölaskelmien teon voi myös ulkoistaa, jos omat voimavarat eivät riitä.

– Suurin osa yrityksistä on pk-yrityksiä, joille laskelmien teko on voimavarakysymys.

Laskelmissa käydään läpi luonnollisesti yrityksen suorat päästöt, mutta myös epäsuorat kuten mainitun alihankinnan, ostettujen tuotteiden, liikematkustuksen tai töihin matkustamisen päästöt sekä edelleen yrityksen tuotteiden kuljetuksen ja jakelun päästöt.

– Kun laskelmien teon kerran oppii, jatko sujuu helpommin, hän uskoo.

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita aletaan panna toimeen ensi vuonna. Siten odotettavissa on, että EU:n tasolla jäsenmaita aletaan valvoa näissä asioissa, ja Yrjö-Koskisen mukaan myös lakeihin perustuvat säätelykeinot tulevat kiristymään.

– Siten ryhtymällä jo nyt toimenpiteisiin, yritykset voivat varautua tulevaan ennalta, hän rohkaisee.

Myös Suomen nykyisessä hallitusohjelmassa on julistettu tavoitteeksi hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Yrjö-Koskisen mukaan rakennemuutoksen läpivienti tulee olemaan työläs; kuvioon liittyy myös sosiaalinen oikeudenmukaisuus.

– Jos muutoksia toteutetaan liian suoraviivaisesti, ne osuvat voimakkaimmin vähätuloisiin, mikä olisi huono juttu.

Ympäristö

Ilmastositoumus.fi -sivuilla ohjeet tunnuksen hakemiselle, myös tietoa päästövähennysten laskemisesta.

Tunnuksen myöntää kamarin vastuullisuuslautakunta, joka myös seuraa vuosittain yrityksen edistymistä.

Yrjö-Koskinen aloitti alkuvuonna Keskuskauppakamarin vastuullisuusasiantuntijana. Jatkaa yhä osa-aikaisena Kestävän kaivostoiminnan verkoston pääsihteerinä. Vihreiden valtuutettu.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut