– Kysyimme kätilön kanssa ensihoitajilta, josko he voisivat viedä meidät heti takaisin kotiin, koska tilanne oli ohi, kertoo vastikään ambulanssissa synnyttänyt Lotta Leino, 27.
Ja sehän sopi. Riihimäkeläinen Leino kertoo moottoritien rampilla Riihimäen ABC:n kohdalla synnytyksessä avustaneiden ensihoitajien naureskelleen, että vaikka vauvoja välillä kyydissä syntyykin, ensi kertaa uran aikana vauva viedään heti kotiin.
Vaikka tarkoitus ei ollut synnyttää ambulanssissa, Leino ei ollut kauhuissaan siitä, ettei sairaalaan ehditty. Hänen viidennen lapsensa oli suunniteltu syntyvän kotona. Tämän vuoksi kyydissä oli Leinon palkkaama kätilö.
Hyvinvoiva synnyttäjä ilahtui kotiin pääsystä ja soitti isompien lasten kanssa kotiin jääneelle Sami Leinolle, 31, että vauva on syntynyt ja kohta tullaan takaisin kotiin.
– Mies ja doula olivat kotipihassa jo vastassa, ja kannoin vauvan itse sisälle.
Kotona nelikiloinen tyttö mitattiin ja tutkittiin tavalliseen tapaan. Kaikki oli oikein hyvin, ja vauva hamusi jo kovasti rintaa. Kätilö tarkkaili tilannetta vielä useamman tunnin ennen lähtöään.
Vaikka vauva syntyi ambulanssissa, suurin osa yli vuorokauden mittaisesta synnytyksestä vietettiin kotona. Mukana olivat kätilö, kaksi doulaa ja puoliso. Puolison rooli oli samanlainen kuin sairaalasynnytyksissäkin: olla läsnä.
Synnytys käynnistyi supistuksilla sunnuntaina kello 11. 34 tuntia myöhemmin synnyttäjästä tuntui jo, että vauva tulee vauhdilla. Synnytysallasta täytettiin, ja Leino ajatteli, ettei edes ehdi sinne.
Vauva oli kuitenkin väärässä asennossa eikä päässyt laskeutumaan. Kätilö havaitsi myös vauvan sykkeissä hienoisia muutoksia ja arvioi, että olisi parasta soittaa varmuuden vuoksi ambulanssi ja siirtyä sairaalaan, jotta vauvaa voitaisiin seurata tarkemmin.
– Tuossa vaiheessa iski ihan hirveä pettymys ja itkin, kuinka koko kotisynnytys oli maailman surkein ajatus. Ei minua kuitenkaan pelottanut mikään muu kuin mahdollinen sektio sairaalassa sekä se, miten kestän niissä supistuksissa matkan sairaalaan.
Kotona synnyttäminen on useimmille kauhuskenaario. Miksi joku sitten valitsee kotisynnytyksen?
Synnytys on Leinolle intohimon kohde. Hän on toiminut vapaaehtoisdoulana eli synnytystukihenkilönä vuodesta 2016 ja käynyt paljon Aktiivisen Synnytyksen keskusteluilloissa. Kotisynnytys on hänelle arkinen aihe, sillä kaveripiiriin kuuluu kolme kotona synnyttänyttä.
Myös aiemmat synnytykset vaikuttivat päätökseen: Esikoinen syntyi seitsemän vuotta sitten sektiolla epäonnistuneen käynnistyksen jälkeen, mistä jäi suuri pettymys. Nyt neljävuotias toinen lapsi sekä kaksivuotiaat kaksoset syntyivät myös sairaalassa, mutta kokemukset olivat ensimmäistä parempia.
Leino kertoo, että hänen ”ehkä poikkeuksellisen runsaita” toiveitaan kunnioitettiin, ja kaksosten synnytys oli ilokaasua lukuun ottamatta lääkkeetön. Osastolla olo oli kuitenkin hänelle henkisesti todella ahdistava kokemus.
– Se sai kyllä tekemään sen päätöksen, että mahdollinen seuraava lapsi syntyy kotona.
Lopullinen päätös kotisynnytyksestä tehtiin vähän raskauden puolivälin jälkeen, kun Leino oli löytänyt sopivan kätilön. Vain sairaalasynnytystä huomattavasti korkeammat kustannukset, 2 400 euroa, saivat hetkellisesti epäröimään.
Arki viisilapsisena perheenä on lähtenyt rullaamaan mukavasti. Imetys sujuu ongelmitta, ja vauva on ollut tyytyväinen.
– Kaksi vanhinta sisarusta ovat vauvasta innoissaan ja kahta pienempää ei oikein vielä kiinnosta, äiti sanoo.
Jos perheeseen tulee lisää lapsia, Leino haluaa ehdottomasti synnyttää kotona.
– Tämä oli juuri meidän perheelle sopiva ratkaisu, enkä kadu päätöstä, vaikka synnytyksen loppu menikin vähän eri lailla, kuin odotin.
Leino muistuttaa, että kun perhe suunnittelee kotisynnytystä, päätöstä ei tehdä asiaan perehtymättä. Kotona synnyttävät ovat keskimääräistä tietoisempia synnytykseen liittyvistä asioista ja ovat valmistautuneet hyvin.
– En missään nimessä edes suosittele kaikille kotisynnytystä, hän lisää.
Tämä jutun julkaisi ensin Aamuposti.