Kuvareportaasi: Henri, 43, kävi uimassa kaikissa kotikaupunkinsa 100 järvessä – "Tämä on tavisretkeilijän Lappi"

Uinti kaikissa Espoon vesissä ei ole houkuttelevaa. Sen huomasi Kirkkojärvellä perheensä kanssa asuva Henri Korhonen

Hän sai päähänsä uida jokaisessa Espoon nimetyssä järvessä ja lammessa. Nyt uituna on kaikki 100 karttoihin nimettynä olevaa järveä ja lampea. Niistä pohjoisin on Majalampi ja eteläisin Pentalanjärvi Pentalan saaressa. Läntisin on Loojärvi, joka on osittain Kirkkonummen puolella. Itäisin on puolestaan Pitkäjärvi, joka on osin Vantaan puolella.

Korhonen kertoo, ettei hän alkuun suunnitellut näin monessa lammessa uimista. Kaikki alkoi, kun hän muutti Espooseen opiskelemaan vuonna 2002.

– Kämppiksen kanssa katsottiin Espoon karttaa ja mietittiin, että voisimme kierrellä ja katsella paikkoja. Silloin tuli käytyä uimassa suurimmilla järvillä, Korhonen muistelee.

Kun hän jatkoi pyörälenkkejään ympäri Espoota, hän huomasi, että lampia ja järviä on yllättävän paljon. Niiden bongaamisesta ja niissä uimisesta tuli harrastus.

– Aloitin blogin vuonna 2011, jolloin aloin kirjata ylös siihen mennessä uimani paikat. Koska niitä oli siihen mennessä kasassa melkoinen määrä, tuli mieleeni uida kaikissa Espoon alueella olevissa nimetyissä järvissä ja lammissa.

Korhosella riittää paljon kehuttavaa Espoon vesistä.

– Monille ovat tuttuja vain kaupungin ylläpitämät uimarannat. Suurin osa uintipaikoistani on niiden ulkopuolella ja osa niistä on todella hienoja, Korhonen kehuu.

Esimerkiksi Pieni Majaslampi teki mieheen suuren vaikutuksen. Korhonen kertoo, että 97,3 metriä merenpinnasta sijaitseva lampi on korkeimmalla oleva lampi Espoossa.

– Lammen itäpuolella on Espoon korkein kohta, Mustakorvenkallio. Se nousee 114 metrin korkeuteen merenpinnasta, Korhonen esittelee.

– Pöksynhaara, joka on kaunis maisemaltaan, on osittain Vihdin puolella. Sen eteläpään kalliot antavat vaihtelua tasaiseen näkymään.

Korhonen kehuu myös Laihalampea eli Lajalampea, jonka vierustalla on pähkinäpensaslehto.

– Lammen pinta on noin 30 metriä korkeammalla kuin Nuuksion Pitkäjärven pinta.

Dämmanin tekojärvikin on 43-vuotiaan Korhosen mukaan hieno uintikohde. Se on kahden joen välissä.

– Kvarnträskistä virtaava pieni joki on kaunis. Sen vierestä pääsee hyvin uimaan. Ja Kalatoin on helmi. Siellä on helppo mennä veteen. Vesi on kirkasta ja puhdasta ja se on yllättävän syvä.

Korhonen sanoo, että uiminen luonnon helmassa on mahtava kokemus, vaikka ollaankin Espoossa.

– Täältä löytyy erinomaisia paikkoja, joissa voit kokea olevasi erämaassa. Nuuksio on tavisretkeilijän Lappi. Ei ole vastaantulijoita eikä muita uimareita.

Sellaisiakin paikkoja Korhosen listalla on, joissa uimista hän ei suosittele.

– Esimerkiksi Kakarlampi ja Bockträsk ovat lampia, joiden veteen en olisi mennyt, jos en olisi vankasti päättänyt saada niitä uintilistalleni. Bocträskille päästäkseen piti rämpiä suolla ja vettä oli tosi vähän. Bockträskissä haisi Ämmässuo ja uinnin jälkeen olin uudestaan pesun tarpeessa.

Kakarlampikin oli matala, lumpeinen ja lietteinen, mutta ei kuitenkaan yhtä paha kuin Bockträsk.

Montako järveä ja lampea Espoosta sitten löytyy? Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen nimistöntutkija Sami Suviranta kertoo, että kaikki kaupungin alueella olevat järvet on nimetty, mutta lampien kanssa on toisin.

– Mikä on lampi? Soilla voi olla turpeessa aukkoja. Ovatko ne suonsilmäkkeitä vai lampia, Suviranta pohtii.

Hän muistuttaa myös siitä, että joku vesialue saattaa olla ilman nimeä.

Osalla lammista on vain ruotsinkielinen nimi, osalla vain suomenkielinen ja joillain nimi kummallakin kielellä.

– On kartan julkaisijan valinta, mitkä nimet se karttaansa haluaa. Vaikka lammella olisi nimi, sitä ei näy kaikissa kartoissa, Suviranta selvittää.