HSL:n kasvava lähijunaliikenne ongelman edessä – "Olemme vain pallon syöttäjä"

Luomassa varikko ulottuisi entiselle seisakkeelle asti. Klaus Nurmi

Klaus Nurmi

Junavarikon sijoituspaikan etsimisessä pallo on nyt kunnilla, sanoo Helsingin seudun liikenteen HSL:n osastonjohtaja Tero Anttila – ja jatkaa pesäpallovertauksella.

– Olemme vain pallon syöttäjä ja toivomme, että siihen osutaan ja tulee juoksuja.

HSL:n hallitus käsitteli tällä viikolla uusien junien hankintaa kasvavaan lähijunaliikenteeseen. HSL:n selvityksen mukaan uudet varikot ovat välttämättömiä, jotta lähijunaliikenteen kasvuun voidaan varautua. Jos ratkaisua varikosta ei synny, jäävät uudet junatkin hankkimatta.

HSL ei ainakaan vielä ota kantaa, minne ne pitäisi rakentaa.

– HSL:llä ei ole maata emmekä kaavoita mitään. Kuntien päättäjien on nyt keskenään mietittävä, miten vaikeaksi ajautunut tilanne ratkaistaan, Anttila toteaa.

Espoo ja Kirkkonummi ovat jo torjuneet aikeet noin sadan junan varikon rakentamisesta rantaradan varrelle Mankkiin tai Luomaan. Myös Kirkkonummen Vuohimäki on yksi Väyläviraston selvittämistä paikoista.

Muita vaihtoehtoja ovat kehäradan varsi Vantaalla ja Keravan Jäspilä. HSL on keskustellut paikoista kuntien ylimpien viranhaltijoiden kanssa.

Vantaa pitää varikon sijoittamista kehäradan varteen mahdollisena, tosin vasta 2030-luvulla. Keravakin on valmis ottamaan varikon Jäspilään, jossa siihen on varauduttu asemakaavassa.

– Jäspilän varikko on kuitenkin nykyisellään liian pieni, sinne ei mahdu riittävän isoa huoltohallia.

Ensimmäisessä vaiheessa hankittavat 30–40 uutta junaa tarvitsevat ainakin yhden varikon, jossa on huoltomahdollisuus.

Anttila muistuttaa vielä, että HSL:llä ei ole päätösvaltaa kuntiin. 2030-luvun puolivälin jälkeen junille on kuitenkin oltava 2–3 uutta varikkoa.

– Me lähinnä anelemme ja pyydämme. Haluamme herättää päättäjät ymmärtämään, miten laajakantoisesta asiasta on kyse.

Varikoilla alkaa myös olla kiire. Kaupunkiradan jatkaminen Leppävaarasta Kauklahteen asti on ollut esillä vuosia ja jälleen siitä odotetaan rakentamispäätöstä ensi vuonna. Jos lisäraiteet saadaan, tarvitaan juniakin lisää.

Jatkeen rakentaminen vie aikaa neljästä viiteen vuotta, Anttila arvioi.

– Mutta uudet junat pitäisi olla hankittuina radan valmistumisen aikaan 2020-luvun puolivälissä, muuten siitä ei ole hyötyä.

Jos uutta kalustoa ei voi varikkotilan puuttuessa hankkia, vaihtoehtona on sopeuttaa liikennettä. Esimerkiksi rantaradalla se voisi tarkoittaa liikenteen keskittämistä Leppävaara-Helsinki -välille ja junien lyhentämistä.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut