Kieliniekat ovat työelämän menestyjiä tulevaisuudessa – Näin kieliä käytetään äärimmäisen kansainvälisessä siivousfirmassa

Sivex Oy:n Monika Pöldkivi, Marta Klimson ja Maria Bless Ibánez käyttävät työaikana useita eri kieliä. Päivi Tuovinen

toimitus

Kansainvälisissä yrityksissä on jo tavallista, että työntekijät käyttävät saman päivän aikana monia eri kieliä.

Turun yliopiston Pluriling-tutkimus- ja kehityshanke pureutuu tähän suomalaisiakin koskevaan ilmiöön. Tutkijoiden mukaan monikielisyys voi olla kilpailuetu yksilölle ja yritykselle.

– Jos hallitsee monia kieliä, tämä voi vaikuttaa työpaikan saantiin. Jos työnhakija osaa suomen ja englannin lisäksi vaikka ranskaa, hänellä voi olla muita parempi asema, kertoo tutkimuksen tekijä, Turun yliopiston Kieli- ja viestintäopintojen keskuksen ranskan kielen ja liikeviestinnän lehtori Eeva Boström

Sveitsissä tehdyssä toisessa tutkimuksessa on havaittu, että monia kieliä osaava työntekijä saa parempaa palkkaa kuin vain yhtä kieltä puhuva.

Monikielisyyden kerrotaan myös lisäävän yksilön luovuutta. Entistä luovemmat työntekijät taas voivat parantaa yhtiöiden tuottoa. Tämä voi selittyä sillä, että he kehittelevät yhä enemmän innovaatioita, mikä nostaa siten yrityksen arvoa.

Tutkijoiden mukaan monikielisyydestä on muutenkin enemmän hyötyä kuin haittaa. Siitä on apua yritysväen arjessa.

– Jos työntekijä ei tiedä jotakin termiä sillä kielellä, jota kulloinkin käytetään, hän voi ottaa tarvitsemansa sanan toisesta kielestä, jos keskustelukumppanikin hallitsee tämän sanaston, kertoo tutkimuksen toinen tekijä, Kieli- ja viestintäopintojen keskuksen saksan kielen ja liikeviestinnän lehtori, filosofian lisensiaatti Joachim Schlabach

Kun osaa monia kieliä, sanojen merkityksiä voi johtaa sujuvasti kielestä toiseen.

– Ruotsilla, saksalla, ranskalla ja englannilla on valtavasti yhteisiä sanoja, joita pystyy päättelemään, Schlabach muistuttaa.

Tutkijoiden mukaan työntekijän arvokkain valttikortti monikielisessä ympäristössä on kuitenkin hyvä asenne: pitää olla rohkeutta käyttää vieraita kieliä.

– Tärkeintä ei ole se, että kaikki menee kieliopillisesti täydellisesti, vaan se, että viesti menee perille, Boström kiteyttää.

Englantia käytetään usein kansainvälisen yrityksen virallisena kielenä. Lisäksi työntekijät puhuvat äidinkieltään keskusteluissaan.

Yritysväki käyttää samanaikaisesti useita kieliä ja vaihtaa kielestä toiseen eri tilanteissa.

– Tällaisia tilanteita ovat kollegoiden kanssa puhuminen, neuvottelut, messut, kongressit ja yritysvierailut. Monella kielellä tehdään päätöksiä, neuvotellaan, luodaan suhteita, haetaan tietoja, jaetaan töitä ja johdetaan. Esitelmöijä voi puhua yritystilaisuudessa saksaksi ja näyttää englanninkielisiä kalvoja, ja yleisö tekee muistiinpanoja suomeksi, Boström täsmentää.

Monikielisyydestä voi koitua myös pulmia. Kun kahdella työntekijällä ei ole yhteistä sanastoa, toisen voi olla vaikea ymmärtää toisen viestiä.

– Tällaisissa tilanteissa on tärkeää osata varmistaa, että vastapuoli on ymmärtänyt, mitä on sanottu ja sovittu, Boström painottaa.

Ongelmana voi olla myös kielellisen empatian puute: työntekijä ei huomioi vastapuolen puutteellista kielitaitoa, ja viestintä on yksipuolista.

Monikielisyys luo uusia osaamisvaatimuksia.

– Kansainväliset yritykset toimivat useissa maissa, joissa paikallinen kieli on vahvasti läsnä yhtiöiden toiminnassa. Johtajien olisi hyvä hallita myös näitä kieliä, vaikka yritys käyttäisi virallisesti englantia, Schlabach arvioi.

Myös työntekijöiden tulisi osata monia kieliä ainakin pintapuolisesti, sillä englanti ei yksin riitä, jos haluaa menestyä. Tästä kertovat myös Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n selvitykset vuosilta 2009 ja 2014.

– Usein eurooppalaisissa työpaikoissa tarvitaan englannin lisäksi espanjaa, ranskaa, italiaa, saksaa, venäjää tai kiinaa, Boström huomauttaa.

– Kannattaa satsata vieraaseen kieleen jo kouluaikoina. Tästä on hyötyä työelämässä, Schlabach neuvoo.

Tutkimuksessa ei otettu kantaa siihen, millä tolalla suomalaisten monikielisyyteen liittyvät taidot ovat.

Siivousala on äärimmäisen kansainvälinen. Pääkaupunkiseudulla jo yli puolet alan työntekijöistä on ulkomaalaistaustaisia.

– Siivousyrityksissä monikielisyys toteutuu hyvin. Niissä saatetaan käyttää virallisena kielenä englantia, mutta siivoojat puhuvat toisilleen muun muassa kiinaa, viroa ja venäjää, Boström kertoo.

Tämäntyyppinen tilanne on helsinkiläisessä Sivex Oy:ssä, jossa on siivoojia yhdeksästä maasta. Yritysväki pyrkii käyttämään virallisena kielenä englantia. Lisäksi he puhuvat asiakkailleen ja toisilleen äidinkieltään tai kieliä, joilla asiat tulevat jouhevimmin ymmärretyiksi.

– Puhun miehelleni ja Martalle (Klimson) viroa, koska olemme virolaisia. Toisten työntekijöiden kanssa keskustelen suomeksi, englanniksi tai venäjäksi, kertoo toimitusjohtaja Monika Pöldkivi

Palveluohjaaja Klimson osaa erinomaisesti viroa, suomea ja englantia sekä hieman venäjää, ruotsia ja saksaa.

– Järjestelen siivouksien aikatauluja, tilauksia ja peruutuksia sähköpostitse ja puhelimitse. Tyypillisesti puhun muille työntekijöille englantia, mutta asiakkaita palvelen suomeksi.

Filippiiniläissiivooja Maria Bless Ibánez puhuu englantia koti- ja yrityskeikoillaan ja takalogia maannaisilleen.

– Ymmärrän suomea, mutten rohkene sitä liiemmin puhua.

Vielä Ibánez on pärjännyt englannilla, mutta kielitaidottomien vanhusten koteja siivotessa olisi hyvä osata paremmin suomea.

Yritys kannustaakin alaisiaan opiskelemaan kieliä, sillä kielitaito parantaa asiakassuhteita.

Klimsonin mielestä kansainvälisessä yrityksessä pitää uskaltaa käyttää vähäistäkin kieliosaamistaan. Monipuolinen kielitaito auttaa luovimaan työssä.

– Kun asiakkaan kanssa tulee ymmärtämisongelmia jotakin kieltä puhuttaessa, voi asiaa yrittää selittää hakemalla sanoja muista kielistä, Klimson kertoo.

Joskus monikielisyys luo väärinymmärryksiä.

– Kerran annoin väelle työtehtävän ja käytin englanninkielistä sanaa guys, joka tarkoittaa miehiä ja naisia. Jotkut tulkitsivat, että tarkoitin vain miehiä: jotkut naiset jättivät työt tekemättä, Pöldkivi hymähtää.

– On tärkeää varmistaa, että viesti menee perille, hän lisää.

Pöldkiven mielestä monikielisyys on rikkaus.

– Kun osaa monia kieliä, voi tutustua eri kulttuureihin ja ymmärtää erilaisia ihmisiä.

Kirjoittaja: Tuomas Massinen

Tavoite

Pluriling on toistaiseksi jatkuva tutkimus- ja kehityshanke, jossa kartoitetaan kansainvälisen talouselämän monikielisiä tilanteita ja analysoidaan niiden vaatimia taitoja. Hankkeessa monikielisyys on määritelty niin, että yrityksessä käytetään vähintään kolmea kieltä.​

Tavoitteena on parantaa kansainvälisissä yrityksissä toimivien suomalaisten kieli- ja viestintätaitoja.

Hankkeessa käytetään kaupallisen alan ja kielitieteen tutkimuskeinoja.

Tutkimus alkoi 2014, kun tutkijat lähettivät kyselyn Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneille ekonomeille. Nämä työskentelivät ympäri maailmaa useilla aloilla, kuten peli- ja elintarvikebisneksessä. Tutkijat kysyivät esimerkiksi, missä tilanteissa käytetään monia kieliä ja millaista monikielistä osaamista yrityksissä tarvitaan. Vastauksia kertyi 214.

Vastauksien avulla on kehitetty Turun kauppakorkeakoulun kielten kursseja, joilla opetetaan kahta tai kolmea kieltä rinnakkain. Tänä lukuvuonna painotetaan tunneälyä. Opiskelijoita opetetaan käyttämään small talkia sekä huomioimaan keskustelukumppanin tunteet, odotukset ja kielitaidon taso.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Yksiöiden vuokrat pomppasivat Helsingissä – katso hurjat erot alueittain: Tällä uudehkolla alueella 30-neliön asunnosta pyydetään jo liki 1000 e/kk
  2. Muutoksia Itä-Helsingin palveluissa: Kontula jäämässä ilman omaa terveysasemaa, Myllypuroa laajennetaan ja Kivikko saa jatkaa toistaiseksi
  3. Jopa kokonaisia roskapusseja jätetään suositulle mattolaiturille – Asukkaalla selkeä näkemys porsastelun syystä
  4. Energiayhtiön kilpailusta napsahti kaksi 5000 euron voittoa helsinkiläisille junnuseuroille – "Osa rahoista menee perheille, joilla tiukka taloudellinen tilanne"
  5. Taas uusi saari avautui yleisölle Helsingissä – piskuinen luoto luotsitupineen on saaristo pienoiskoossa
  6. Hyvinvointi: Vea Vainio ja Nella Kaartinen tanssivat metsässä, koska se tekee hyvää keholle ja mielelle – "Puhdistava, rauhoittava kokemus, jossa voi antautua hetkeen"
  7. Tiede: Sotahistoriaan erikoistunut arkeologi Jan Fast, 58, yrittää antaa nimen tuntemattomille sotilaille – "Hienointa olisi ollut vaikka nimi linkkuveitsessä, mutta missään ei ollut mitään viitettä"
  8. Tiede: Tapa, jonka mukaan isä saattaa tyttärensä alttarille, voi tuntua romanttiselta, mutta alkuperäinen ajatus ei sitä ole – "Ei ole perinteitä, joita olisi pakko noudattaa"
  9. Ruoka: Martina, 35, on vieraillut jäätelöyliopistossa Bolognassa ja syönyt alligaattoria Miamissa – "Onnistunut ruokamatka alkaa jo kotoa"
  10. Ekonomi Sointu Borg on tunnettu kurvikkaista somekuvistaan ja kannustaa naisia tekemään heitä voimaannuttavia asioita – ”Jos haluan näyttäytyä avonaisen kaula-aukon kera, sen myös teen”
  11. Enkelinsiipinen hanhi jouduttiin lopettamaan – Korkeasaaren asiantuntija: Ei pullaa eikä leipää vesilinnuille
  12. Poliisi otti kiinni miehen, jota epäilee usean alaikäisen tytön seksuaalisesta ahdistelusta Kannelmäessä – Uhrit satunnaisia vastaantulijoita
  13. Poliisi pidätti Helsingin Veräjämäessä kiertäneen varkaan, joka murtautui koteihin asukkaiden ollessa kotona – Yksi asukas kaadettiin kumoon
  14. Polkupyörävarkauksien sesonki kuumenee – Vuorokauden saldo Länsi-Uudellamaalla 22
  15. Koronakevät rojautti uusien henkilöautojen rekisteröinnitkin ennätyksellisen alas – sähköautojen ja hybridien suosio kasvaa edelleen

Näytä lisää

Luetuimmat

  1. Yksiöiden vuokrat pomppasivat Helsingissä – katso hurjat erot alueittain: Tällä uudehkolla alueella 30-neliön asunnosta pyydetään jo liki 1000 e/kk
  2. Nämä 9 Helsingin ravintolaklassikkoa tulisi kokea edes kerran elämässä – "Keittiö ja palvelu ovat olleet ensiluokkaisia kautta aikojen"
  3. Jan Vapaavuori tyrmistyi väitteistä A-studiossa – "Maailmassa ei ole montaa organisaatiota, jossa..."
  4. Rantapuistoon tuli Helsingissä grillauspaikat mutta ei julkista vessaa, koska sitä vastustettiin – "Yksilön itsekkyys koituu aina kaikkien haitaksi"
  5. Ekonomi Sointu Borg on tunnettu kurvikkaista somekuvistaan ja kannustaa naisia tekemään heitä voimaannuttavia asioita – ”Jos haluan näyttäytyä avonaisen kaula-aukon kera, sen myös teen”
  6. Jopa kokonaisia roskapusseja jätetään suositulle mattolaiturille – Asukkaalla selkeä näkemys porsastelun syystä
  7. Muutoksia Itä-Helsingin palveluissa: Kontula jäämässä ilman omaa terveysasemaa, Myllypuroa laajennetaan ja Kivikko saa jatkaa toistaiseksi
  8. Kuva: Senaatintorin terassi aukesi hyvin hiljaisena – juomien hintataso jakoi heti mielipiteet
  9. "Sähköauto kulkisi tällä tuotannolla yli 10 miljoonaa kilometriä" – Sipoon jättimäiseen logistiikkakeskukseen asennetaan 4 000 aurinkopaneelia
  10. Taas uusi saari avautui yleisölle Helsingissä – piskuinen luoto luotsitupineen on saaristo pienoiskoossa
  11. Eveliina Heinäluoma haluaa Helsinkiin uuden apulaispormestarin – "Tärkeää löytää työttömille reitti työelämään palaamiseen"
  12. "Aikataulussa ollaan enää nippa nappa" – Raidejokeri kohtasi vaikeuksia, jotka projektinjohtajan mukaan tässä kohti hanketta ovat "hankala asia"
  13. Espoon tämän vuoden väestönkasvusta lähes 100 % vieraskielisiä
  14. Poliisi pidätti Helsingin Veräjämäessä kiertäneen varkaan, joka murtautui koteihin asukkaiden ollessa kotona – Yksi asukas kaadettiin kumoon
  15. Enkelinsiipinen hanhi jouduttiin lopettamaan – Korkeasaaren asiantuntija: Ei pullaa eikä leipää vesilinnuille

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.