Helsingillä kinkkinen pulma: Miten hoitaa yhä enemmän apua tarvitsevat suuret ikäluokat?

Vanhusväestön määrä kasvaa Helsingissä voimakkaasti tulevina vuosina. Vuoteen 2030 mennessä yli 75-vuotiaiden helsinkiläisten määrä puolitoistakertaistuu ja 2050 mennessä kaksinkertaistuu.

Suurinta kasvu on Läntisessä, Eteläisessä ja Koillisessa suurpiirissä, mutta vanhusväestön määrä kasvaa kaikissa kaupungin suurpiireissä. Kasvu johtuu sotien jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien eli 1946–1949-syntyneiden vanhenemisesta.

Sen sijaan pienten lasten osuus laskee, sillä perheisiin hankitaan yhä vähemmän lapsia. Alle kouluikäisten, 0–6-vuotiaiden 2000-luvulla alkanut kasvu kääntyi laskuun 2018 aikana syntyvyyden nopean alenemisen takia.

Vuonna 2025 ikäluokan koon ennustetaan kaupungin väestöennusteen perusvaihtoehdossa olevan 4 000 henkeä pienempi kuin edellisessä ennusteessa. Uudessa ennusteessa käytettiin uudempia ja siten matalampia hedelmällisyyslukuja.

Kaupunginkanslian väestöennusteen mukaan Helsingissä on kymmenen vuoden kuluttua reilut 70 000 yli 75-vuotiasta.

Helsingin Uutiset on kertonut hiljattain muun muassa muistisairaan vanhuksen tilanteesta Malmilla (HU 30.10.) sekä pitkäaikaissairasta vaimoaan hoitavan Teron arjesta Kontulassa (HU 16.11.)

Miten kaupunki hoitaa tulevaisuudessa ikäihmiset, kun terveys alkaa tutkitusti heiketä usein 75 ikävuoden jälkeen.

Sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari Sanna Vesikansa (vihr.) toteaa, että suurten ikäluokkien ikääntyminen on merkittävä muutos Helsingille.

Varautumista on jo tehty muun muassa lisäämällä rahaa sosiaali- ja terveystoimen budjettiin, ja parempaa varautumista vielä tarvitaan.

– Mittarina käytetään juuri 75 vuoden ikää. 65 vuotta on toinen, mutta nykyiset ikäluokat ovat terveempiä kuin aiemmin ja siinä kohtaa ei vielä näy palvelutarpeen kasvua.

Tarvetta tulee jatkossa hoitopaikoista.

– Ympärivuorokautisen hoivan paikkoja on lisätty tälle vuodella ja ensi vuonna on sama tavoite, Vesikansa kertoo.

Ostopalveluissa palvelujen hankkiminen on ollut vaativampaa, sillä yksityisissä hoivapaikoissa on ollut hoitajapulaa ja kaupunki ei käytä palveluntarjoajia, joilla hoitajamitoitukset eivät olet kunnossa.

Vesikansa jatkaa, että myös kotona asumisen mahdollisuuksien parantaminen on tärkeää, sillä vanhusten oma toivekin on asua kotona.

– Teknologialla voi parantaa turvallisuutta, on älyvaloa ja turvapuhelinta ja muuta, jolloin henkilöstön aikaa vapautuu enemmän ihmiselle.

– Kotihoidossa puolestaan meillä on jo käytössä optimointityökalu, joka auttaa henkilöstöä löytämään parhaat reitit paikasta toiseen, jolloin matkoihin kuluu vähemmän aikaa.

Vesikansa muistuttaa, että myös ikäihmisten yksinäisyyden torjunta on tärkeää, sillä yksinäisyys tuo herkästi mukanaan esimerkiksi terveysongelmia.

– Tätä ei voida tehdä pelkästään kaupungin voimin, vaan järjestöt ovat merkittävässä asemassa sosiaalisen toiminnan järjestämisessä.

Kaupunki satsaa tulevina vuosina muun muassa uusiin monipuolisiin palvelukeskuksiin, joissa voi käydä syömässä edullisen lounaan, tapaamassa muita ja harrastamassa. Keskusten yhteydessä järjestetään myös palveluasumista.

Jo nyt käsillä olevaan hoitajapulaan Vesikansa ehdottaa ratkaisuksi koulutusmäärien kasvattamista. Hoitajien lennättäminen esimerkiksi Filippiineiltä ei ole suunnitteilla jo kielitaitovaateidenkin takia. Sen sijaan työperäistä maahanmuuttoa Helsinki pyrkii kaupungin tasolla lisäämään.

Lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut