Toisin kuin julkisuudessa usein oletetaan, opettajilla on edelleen laaja paletti kurinpitokeinoja käytössään.
Opetusta häiritsevän oppilaan voi poistaa luokasta. Hänet voi määrätä tekemään kotitehtäviään koulupäivän jälkeen tai jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi.
Opettajalla on oikeus ottaa haltuunsa kielletty tai häirintään käytetty esine.
Opettaja voi käyttää voimakeinoja esineen haltuun ottamiseksi puuttumatta oppilaan koskemattomuuteen enempää kuin on välttämätöntä.
Opettaja voi tutkia oppilaan laukun, penaalin, pulpetin ja kaapin. Oppilaan vaatteet voi tarkastaa päällisin puolin.
Kasvatuksellisista syistä oppilaan voi määrätä puhdistamaan sotkemansa tai likaamansa koulun tilan.
Tarvittaessa opettaja voi käyttää oppilaan poistamiseksi sellaisia välttämättömiä voimakeinoja, jotka soveltuvat oppilaan ikään ja tilanteen uhkaavuuteen.
– Oppilas voidaan poistaa tilasta esimerkiksi rajaamalla hänen liikkumistaan levittämällä kädet, Helsingin perusopetusjohtaja Outi Salo konkretisoi.
Salon mukaan vakavia kurinpitotoimia käytetään harvoin.
– Pääsääntöisesti käytetään kasvatuskeskustelua. Oppilaan kanssa keskustellaan, miten hän voisi toimia toisella tavalla. Se on tuonut kasvatukseen vuorovaikutteisuutta.
Jälki-istuntojen määrääminen on Salon mukaan tuntuvasti vähentynyt viime vuosina.
– Keskustelulla on parempi vaikuttavuus kuin kahden tunnin istumisella.
Koottua tilastotietoa jälki-istuntojen määrästä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla ei ole, sillä rangaistukset kirjataan vain koulukohtaisesti.
Kirjaaminen on olennainen osa koulun kurinpitotoimia. Opettajien on kirjattava kaikki annetut kurinpitotoimet kasvatuskeskustelua myöten. Niistä tulee myös ilmoittaa oppilaan huoltajalle.
Kotien suhtautuminen koulun kurinpitoon vaihtelee.
– Huoltajien aktiivisuus kouluun päin on lisääntynyt. Joskus ilmenee arvoristiriitoja, Salo muotoilee.
Aamulehden toimittaja kirjoitti äskettäin (AL 19.11.) että nykyisin opettaja saattaa ohjata käytävälle oppilaita, jotka haluavat keskittyä, kun luokassa joku rellestää.
Salo ei tunnista, että tällaista tapahtuisi Helsingissä.
– Kyllä se menee niin päin, että levottomat siirretään työskentelemään pieneen ryhmään.
– Kouluissa on erityisopettajia ja resurssiopettajia, joiden ohjaukseen oppilas voidaan tietyllä aikavälillä siirtää.
Oppilaat eivät Salon mukaan ole muuttuneet entistä kurittomammiksi tai levottomammiksi.
– Jos luetaan kuvauksia oppilaista sadan vuoden takaa, niin samalla tavalla sieltä löytyy käytösongelmia. Ilmenemismuodot vain vaihtelevat. Nyt ongelmia on kännyköiden kanssa, joista ei maltettaisi luopua.
Oppilaat voidaan ottaa mukaan koulun tai luokan omien sääntöjen tekemiseen.
– Kun säännöt laaditaan yhdessä, oppilaat kunnioittavat niitä paremmin.
Salo sanoo, että koulun menettelytavat heijastelevat muutosta yhteiskunnassa.
– Työpaikoilla on siirrytty keskustelevaan kulttuuriin ja etsitään ratkaisuja yhdessä. Niin olemme tehneet myös koulussa. Koulussa harjoitellaan aikuisuuteen.