Maahanmuuttovirasto käy läpi noin 500 viraston tekemää turvapaikkapäätöstä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen antaman ratkaisun takia.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) katsoi Suomen rikkoneen ensimmäistä kertaa ihmisoikeussopimuksen ydinartikloja eli toista ja kolmatta artiklaa. Sopimuksen kakkosartiklassa turvataan jokaisen oikeus elämään, ja kolmas artikla kieltää kidutuksen ja epäinhimillisen kohtelun.
Suomi oli lähettänyt kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen miehen Irakiin joulukuussa 2017 ja mies oli tapettu kolme viikkoa myöhemmin.
Virasto haluaa varmistaa, että mahdolliset vastaavat tapaukset on tunnistettu.
– Otamme Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisun erittäin vakavasti, minkä takia olemme päätyneet näihin toimenpiteisiin, ylijohtaja Jaana Vuorio sanoo tiedotteessa.
Viraston selvityksen mukaan Suomessa on noin 500 hakijaa, jotka ovat saaneet täytäntöönpanokelpoisen kielteisen päätöksen ennen EIT:n ratkaisua, eli he odottavat maasta poistamista. Ryhmässä voi olla useita eri kansalaisuuksia.
Maahanmuuttovirasto käy läpi viraston tekemän turvapaikkapäätöksen ja varmistaa, että tapaus on käsitelty Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen edellyttämällä tavalla. Jos päätöksessä on EIT-ratkaisun kannalta huomioitavaa, hakijaa voidaan kehottaa tekemään uusintahakemus. Uusintahakemuksen tekeminen ei välttämättä tarkoita oleskelulupaa.
Muilla hakijoilla turvapaikka-asia on vireillä Maahanmuuttovirastossa tai oikeusasteissa. Tällöin ratkaisu otetaan huomioon päätöksenteossa siellä missä se on käsiteltävänä. Palautuskiellon noudattaminen sitoo kaikkia viranomaisia.
Lähes kaikki kielteisen päätöksen saaneista hakijoista valittavat oikeusasteisiin. Lisäksi suuri osa hakijoista on tehnyt uusintahakemuksen. Uusintahakemus tarkoittaa kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta, jonka hakija tekee saatuaan lainvoimaisen päätöksen aiemmin tekemäänsä hakemukseen.
– Huomioimme ratkaisun kaikessa toiminnassamme. Uusintahakemusten käsittelyssä käydään läpi hakijan aiemmat Maahanmuuttoviraston tekemät päätökset ja tässä huomioidaan myös EIT:n ratkaisun keskeiset kysymykset, sanoo turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen tiedotteessa.
EIT kiinnitti päätöksessä huomiota riskiarviointiin, eli siihen, miten hakijalle aikaisemmin tapahtuneet asiat oli huomioitu tulevaisuuden uhan arvioinnissa. Lisäksi päätöksessä olisi pitänyt huomioida hakijan taustaan liittyvien yksittäisten seikkojen yhteisvaikutus.
Suomeen saapui vuonna 2015 noin 32 000 turvapaikanhakijaa. Vuonna 2016 virasto teki 28 000 turvapaikkapäätöstä. Tällä hetkellä turvapaikanhakijoita saapuu Suomeen melko vähän. Ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia on jätetty tänä vuonna alle 2 200.
– Maahanmuuttoviraston toimintaa on käyty viime vuosina tarkoin läpi, ja kehittämistyötä turvapaikkaprosessissa on tehty paljon erityisesti vuoden 2015 jälkeen. Jokaisessa tapauksessa meidän pitää varmuudella tunnistaa kansainvälistä suojelua tarvitseva hakija, mitä haluamme toimenpiteillä varmistaa, Vuorio kertoo.