"Järjestelmää pitäisi korjata esimerkiksi maahanmuuton kuluissa" – Helsinki avustaa muita kuntia yli miljoonalla eurolla joka päivä

Helsingistä lähtee joka päivä salkkumies maakuntiin. Salkussa on aina miljoona euroa helsinkiläisten veronmaksajien rahoja, joita hän jakelee pienemmille kaupungeille ja kunnille.

Näin ei tietenkään käytännössä tapahdu, mutta rahamäärä on oikea. Helsinki avustaa ensi vuonna muita kuntia 376 miljoonalla eurolla.

Myös muut pääkaupunkiseudun kunnat avustavat vähävaraisia kuntia. Kuntaliiton arvion mukaan Espoo maksaa ensi vuonna verotulontasausta 169 miljoonaa euroa, Vantaa 38 ja Kauniainen 14 miljoonaa.

Nettomaksajia Suomen kunnista on vain 23, muut ovat saamapuolella.

Suurimmat tasauksen saajat ovat kaupunkeja. Jyväskylä nettoaa ylimääräisiä verotuloja 53 miljoonaa euroa, Joensuu 41, Kuopio 36 ja Lahti 34 miljoonaa euroa. Oulua autamme 36 miljoonalla ja Tamperettakin 10 miljoonalla eurolla.

Espoo olisi jo pitkään halunnut rakentaa teatterin ja jalkapallostadionin.

– Mutta ei meillä ole ollut siihen resursseja. Sen sijaan avustamistamme kaupungeista ne löytyvät, kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä tuskailee.

Espoon rahat hupenevat välttämättömiin investointeihin, kuten koulujen ja päiväkotien kunnostamiseen, länsimetroon ja Kehä I:n parantamiseen.

– Jos ajatellaan vaikka raiteita, niin niiden varrelle muodostuu yritysten ja tutkimuslaitosten kehityskäytävä. Jo se luo pohjaa koko maan verotulojen kehittymiselle.

Verotulontasaus osuu kipeimmin voimakkaasti kasvaviin Espooseen ja Vantaaseen.

– Verotulontasaus rasittaa Vantaan taloutta. Meillä on merkittävää tarvetta lisärahoitukselle, eikä järjestelmä ole enää oikeudenmukainen, Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen toteaa.

Jos Vantaa saisi pitää tasauspottinsa, Viljanen parantaisi sillä palveluja.

– Lyhentäisimme jonoja terveyskeskukseen, parantaisimme koulutusta sekä ehkä rakentaisimme lisää uimahalleja.

Mäkelän mielestä valtionosuus- ja verotulontasausjärjestelmä on elinkaarensa päässä.

– Sen pitäisi olla oikeudenmukainen myös kasvukunnille. Nykymalli on erityisen epäoikeudenmukainen Espoolle. Vanhoihin poliittisiin päätöksiin perustuva järjestelmä ei kestä tarkastelua.

Mäkelä ja Viljanen muokkaisivat järjestelmää viimeistään sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä.

Helsingin maksama verotulontasaus on kasvanut muutamassa vuodessa noin 90 miljoonaa euroa. Silti pormestari Jan Vapaavuoren näkemys eroaa kollegoista.

– On itsestäänselvyys, että kuntien tulo- ja kustannuspohjan eroja täytyy kuntien välillä tasata. Mekanismi on olennainen osa suomalaista hyvinvointijärjestelmää.

Pääkaupungin verotulojen kasvu on viime vuodet ollut sen verran voimakasta, ettei Vapaavuoren tarvitse varsinaisesti stressaantua aiheesta. Silti kritiikkiä hänkin löytää.

– Järjestelmää pitäisi pystyä korjaamaan sen suhteen, miten huomioidaan esimerkiksi maahanmuuton kuluja.

Taantuvien kuntien massiiviset rahoitusongelmat tulisi Vapaavuorenkin mielestä ratkaista muutoin kuin tasaamalla.

– Kasvavien kaupunkien investointi- ja kaupunkirakenteen kehittämiskyvyn varmistamiseksi sekä kaupunkispesifien ongelmien hoidon kannalta verotulontasausta ei tulisi enää kiristää, hän vetoaa.

Kuntien talous

Valtiolla on kaksi pääjärjestelmää, joilla kuntien rahoitusta tasataan.

Verotulon tasausjärjestelmä tasaa tuloja kuntien kesken ja valtionosuusjärjestelmä menoja.

Lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut