Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Vallan keskittyminen tosiasia Helsingissä – ”Pienimmät ryhmät ovat aika pahasti ulkokehällä”

Vasemmistoliiton valtuutettu Veronika Honkasalo kritisoi Helsingin Uutisissa kaupungin uutta johtamisjärjestelmää vallan keskittämisestä pormestareille ja heidän puolueilleen (HU 9.11.).

Muissa keskikokoisissa puolueissa ollaan samaa mieltä.

Tällä hetkellä pienimmät ryhmät ovat aika pahasti ulkokehällä, sanoo perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Mika Raatikainen.

– Varmaan toiminta on jollain tasolla suoraviivaisempaa kuin aiemmin, mutta silläkin on kaksi puolta – joitain asioita olisi ehkä hyvä pohtia hieman pidempään.

– Tosin joissakin asioissa turha vatkaaminen on vähentynyt, hän lisää.

Myös RKP:n ryhmäjohtajan Björn Månssonin mukaan kritiikissä on totuuden siemen.

– Tosin valta oli jo vanhassa mallissa aika keskittynyt virkamiehistön, johtajiston ja heidän puolueidensa käsiin.

Månsson on Honkasalon kanssa samaa mieltä siitä, että luottamushenkilöiden määrän pienentäminen on lisännyt jäljelle jääneiden työtaakkaa lautakunnissa.

Vihreiden valtuustoryhmän vetäjän Kaisa Hernbergin mukaan pormestariston ulkopuolisten ryhmien pitämisessä informoituina ja mukana päätöksenteossa on kehittämisen varaa.

– Vaikka enemmistöpäätöksiä on mahdollista tehdä suurimpien ryhmien voimin, on tärkeää pyrkiä etenkin isoissa asioissa huomioimaan valtuustoryhmät laajasti.

– Hiljattain päättyneet budjettineuvottelut ovat tästä hyvä esimerkki. Yhtä ryhmää lukuun ottamatta kaikkien kädenjälki näkyy lopputuloksessa.

Kokoomuslainen pormestari Jan Vapaavuori ei tällä erää halunnut ottaa kantaa johtamismallin toimivuuteen.

Vihreiden apulaispormestarin Anni Sinnemäen mukaan ensimmäisen kauden puolivälissä siihen on hyvä hetki.

Sekä vanhassa että uudessa mallissa kaupungin johdossa toiminut Sinnemäki pitää vaaleilla valittujen päättäjien merkitystä nykymallissa suurempana.

– Kuntavaalien äänestyspäätöksistä ja kaupungin johtamisesta muodostuu jatkumo, jossa vaalien isoista keskusteluista päätyy ratkaistavaksi polttavimmat kysymykset. Esimerkkinä ilmastotavoitteiden nostaminen entistä kunnianhimoisemmiksi.

Johtamisen onnistumista arvioitiin myös konsulttitoimisto KPMG:n tekemässä kyselyssä. Luottamushenkilöiden mukaan uudistus ei kohentanut demokraattisen päätöksenteon vaikuttavuutta.

Sen sijaan kuntavaalien tulos heijastuu nyt suoremmin johtamiseen. Myös valtuuston ja kaupunginhallituksen rooli johtamisessa on vahvistunut.

Kyselyssäkin päättäjät nimesivät ongelmaksi vallan keskittymisen. Tiedon ja vallan katsottiin keskittyvän pormestaripuolueille.

Lautakunnat ovat myös ruuhkautuneet päätettävien asioiden suuresta määrästä ja asioiden laajuudesta.

Päätöksiä on delegoitu vähän lautakuntien jaostoille.

Haastatteluosiossa selvisi, että ”kaupungin on vallannut kehittämisinto”. Meneillään on valtava määrä kehittämishankkeita.

Toisaalta henkilöstön suhtautuminen johtamisuudistukseen muuttui alun toiveikkuuden jälkeen kriittisemmäksi ja heidän sitoutumisensa laski.