Viiden vuoden päästä kaupoista ostetaan muovipulloja, joissa ei ole enää irtonaisia korkkeja. Muutos liittyy EU:n uuteen muovidirektiiviin, joka vaatii, että muovipullojen korkkien on pysyttävä kiinni pulloissa.
Direktiivi astuu voimaan vuonna 2024. Tällä välillä Suomessa on tehtävä merkittäviä muutoksia uuden direktiivin vuoksi. Juomateollisuuden linjastoihin tarvitaan muutoksia, ja lisäksi roikkuva korkki voi vaikuttaa pullonpalautusautomaattien toimintaan. Muutos voi vaikuttaa myös miljooniin kennolevyihin, joilla muovipulloja kuljetetaan.
Suomen Palautuspakkaus Oy:n (Palpa) johtaja Tommi Vihavainen arvioi uuden direktiivin tuovan Suomessa pahimmillaan kymmenien miljoonien eurojen kustannukset.
– Direktiivin aiheuttamat muutokset maksaa lopulta kuluttaja tuotteiden hinnoissa, Vihavainen sanoo.
Kustannuksen lisäksi muovinkäyttö pulloissa tulee lisääntymään, koska korkki on saatava jollain keinolla pysymään pullossa kiinni. Vihavaisen mukaan yhden gramman lisäys tarkoittaa Suomessa 500 000 kiloa lisää muovin käyttöä. Suomessa palautetaan kierrätykseen vuosittain noin 500 miljoonaa pulloa.
– Tämä ei missään määrin edistä muovin käytön vähentämistä, Vihavainen toteaa.
Uuden direktiivin taustalla tavoitteena on vähentää muovijätettä meristä. Palpan lokakuussa tekemän tutkimuksen mukaan Suomessa kierrätykseen viedyistä pulloista korkit puuttuvat hyvin harvasta, vain neljästä prosentista. Kierrätykseen suomalaiset vievät 90 prosenttia pulloista.
– Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa ja Liettuassa on erittäin hyvät pullojen ja tölkkien kierrätysjärjestelmät. Pohjoismaalaisten ääni jäi kuitenkin Etelä-Eurooppaan maiden jalkoihin. Näyttää siltä, että maakohtaisia poikkeuksia ei tehdä, hän sanoo.
Vihavaisen mukaan vielä ei ole tietoa millainen korkkiratkaisu pulloihin tehdään. Asiaa työstetään kevään aikana Euroopan maiden yhteistyössä.