Kun Helsinki otti käyttöön pormestarimallin, valtuuston painoarvon johtamisessa piti vahvistua.
– Näin ei ole käynyt, väittää vasemmistoliiton valtuutettu, kaupunginhallituksen jäsen ja kansanedustaja Veronika Honkasalo
Honkasalon mielestä valta on päinvastoin keskittynyt, mikä on johtanut siihen, että asiat tuodaan paikoitellen valmiina päätettäviksi – niin valmiina, ettei niistä enää oikein saisi keskustella.
– Tämä näkyy kaupunginhallituksessa, joka oli ennen keskustelevampi. Osa asioista on päätetty etukäteen jossain muualla.
"Jossain muualla" on Honkasalon mukaan usein trio, joka muodostuu kolmen suurimman puolueen eli kokoomuksen, vihreiden ja SDP:n pormestareista.
Käytäntö kolahtaa eniten Helsingin neljänneksi suurimpaan puolueeseen vasemmistoliittoon, jolla ei pormestaria ole.
– Pormestarimalli hämärtää politiikkaa. Kun uutiset kerrotaan suurten Jan Vapaavuoren kuvien kera, moni luulee että pormestari on ylin päättävä elin. Mutta se on yhä valtuusto.
Keskustatunnelista syntynyt riita kuvastaa Honkasalon mielestä nykyistä päätöksentekoa: pormestari yllättyy, kun poliitikot käyttävätkin päätösvaltaansa ja asiat etenevät normaalin päätöksentekoprosessin mukaan.
Johtamisuudistuksessa lukuisten vanhojen lautakuntien asiat puristettiin muutamaan superlautakuntaan. Tämäkään ei ole ollut Honkasalosta järkevää.
– Lautakuntien listat ovat paisuneet massiivisiksi ja kokoukset pitkittyneet. Kun luottamustehtäviä pitäisi hoitaa päivätyön ohella, kaikkeen ei välttämättä ehdi perehtyä.
– Se kasvattaa virkamiesten valtaa. Varsinkin kokousten loppupuolella asioita saatetaan vain nuijia läpi, kun kaikki ovat jo väsyneitä, Honkasalo kritisoi.
Valtiotieteen tohtori Honkasalo on tutkinut nuorisoa. Häntä huolestuttaa, että nuorisoneuvostosta ja Helsingin nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruudista huolimatta nuorten mahdollisuudet vaikuttaa asioihinsa ovat vähäiset.
– Vaikka juuri kunta päättää konkreettisista asioista, kuten skeittirampeista, nuorisotaloista ja koulun viihtyisyydestä.
Osalla nuorista menee muutenkin huonosti tällä hetkellä. Päättäjät ovat ihmetelleet, mistä lasten ja nuorten psykiatristen lähetteiden nopea kasvu johtuu.
– Tilastoista näkee, että joillakin asuinalueilla lasten taustat ovat hyvin erilaiset kuin toisilla. Siellä on esimerkiksi ylisukupolvista vähävaraisuutta ja mielenterveysongelmia.
Yksi keino vaikuttaa nuorten tilanteeseen on lisätä tukea sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Puolueet antoivatkin syksyn budjettineuvotteluissa lisää rahaa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin.