Komisario Palmun ja Mika Waltarin Helsinki aukesi uudella tavalla – tutkija: "Hän tiesi murhaajien reitit jo lapsena"

Mika Waltarin (1908–1979) kirjoittamat Komisario Palmu -kirjat tunnetaan äärimmäisen yksityiskohtaisesta helsinkikuvauksesta.

– Uskon, että Mika Waltari on lapsuudestaan asti tiennyt, missä päin kulkivat murhaajien hyvät reitit, sanoo tietokirjailija Juha Järvelä

Järvelä on julkaissut Mika Waltarin Helsinki -teoksen, joka esittelee Waltarin elämään ja kirjoihin liittyviä paikkoja. Tekstiä ja kirjan karttoja seuraten lukija voi kulkea Waltarin matkassa 1900-luvun alusta nykypäivään asti. Järvelä sanoo, ettei aikaisemmassa Waltari-tutkimuksessa ole ollut yhtä laajaa Helsinki-painotusta.

Esimerkiksi komisario Palmun tunnelmiin pääsee parhaiten Merikadun ja Laivanvarustajankadun maisemissa Etelä-Helsingissä. Sinne sijoittui Kuka murhasi rouva Skrofin? -kirja.

– Samalla paikalla kuvattin poikkeuksellisen paljon myös Kaasua, komisario Palmu! -elokuvaa, Järvelä kertoo.

Jos Etelä-Helsingin kuvaus oli Waltarin kirjoissa tarkkaa, Pitkänsillan toisella puolella kuvaus oli Järvelän mukaan epämääräisempää.

– Vaikka hänen synnyinkotinsa oli Siltasaaressa osoitteessa Saariniemenkatu 6, ei Mika Waltarilla ollut sivistyneistön poikana paljon tietoa Pitkänsillan pohjoispuolesta.

Puurakenteinen synnyinkoti purettiin 1970-luvulla. Tilalle nousi SDP:n puoluetalo, joka on nykyään asuintalo. Seinässä on Jouko Toiviaisen suunnittelema muistolaatta. Siinä on kirjailijan kasvot.

1940-luvulla Mika Waltari vietti jaksoja Kammion mielisairaalassa Töölön Ruusulankadulla. Hän toipui siellä muun muassa sodasta ja jättimäisestä Sinuhe egyptiläinen -urakasta vuonna 1945.

– Waltari kirjoitti, että Kammio oli hänen elämänsä onnellisinta aikaa. Hän tarkoitti varmaan sitä, että sairaalareissu oli vapautusta työnteosta. Sota-aikana hän kirjoitti propagandaa, joka aiheutti painetta.

Kammio oli erikoistunut päihdehoitoon.

– Waltari puhui aiheesta julkisesti ja halusi poistaa ennakkoluuloja. Hänestä oli rivo ajatus, että ihminen pitäisi palauttaa sairaalassa työkuntoon. Ihminen pitäisi palauttaa niin, että hän nauttii elämästään.

Järvelän mukaan Mika Waltari palasi Kammiossa ”valtavaan työkuntoonsa”.

Mika Waltarin abstrakti Kuningasajatus-muistomerkki paljastettiin Runeberginkadun varrella vuonna 1985.

– Tuolloin oli vääntöä, että jotkut olisivat halunneet näköispatsaan. Hyvä perustelu oli kuitenkin se, että Waltari olisi itse todennäköisesti halunnut hyvää taidetta.

Muistomerkki sijaitsee Mika Waltarin puistossa lähellä ravintola Eliteä.

– Se on hyvä paikka, koska Waltari viihtyi Eliten taiteilijapiireissä. Siitä oli myös lyhyt matka kotiin.

Myös Hietaniemen hau-tausmaan taiteilijakukkulalla oleva hautamuistomerkki kuvastaa Järvelän mukaan kirjailijaa.

– Mika Waltarin pienen, vaatimattoman kiven voi nähdä ilmentävän hänen nöyryyttään, Järvelä kirjoittaa kirjassaan Mika Waltarin Helsinki.