Koiran ruokavaliosta on vaikea tehdä ilmastoystävällistä – "Tärkeää on, että ruoka sopii koiralle", sanoo viiden koiran emäntä Minna

Minna Lavikainen-Salolla on viisi koiraa. Hän on huomannut, että sama ruoka ei käy kaikille. Mervi Pasanen

toimitus

Ilmastonmuutoksesta huolestunut ihminen voi halutessaan täyttää lautasensa pelkillä kasviksilla, joiden päästöt ovat minimaaliset lihaan verrattuna. Joka kolmannessa suomalaisessa kodissa asustaa kuitenkin lemmikki, joka tarvitse lihaa voidakseen hyvin.

Tilastokeskuksen mukaan koira on Suomen yleisin lemmikkieläin. Niitä on Suomessa noin 700 000. Kissoja on toiseksi eniten, noin 600 000.

Lahtelaisella Minna Lavikainen-Salolla on viisi koiraa. Pienin on kolme kiloa painava chihuahua, suurin 64 kilon painoinen pyreneittenkoira. Jokaisella on oma ruokansa. Pikkuruisen Candyn ruoka annostellaan yskänlääkemitalla, lauman suurin ahmaisee kuukaudessa 15 kilon säkin kuivamuonaa. Suunnilleen saman verran katoaa kahden muun pyreneittenkoiran ja yhden newfoundlandinkoiran suihin.

– En ole erityisesti pohtinut, missä koiranruoka tehdään, sanoo talon emäntä Lahdesta.

Hänen koiriensa ruoka näyttää olevan peräisin muun muassa Kanadasta ja Uudesta-Seelannista.

– Minusta tärkeää on, että ruoka sopii koiralle. Kaikki ruoka ei käy kaikille, erot näkyvät jo pentuaikana.

Isot pyreneittenkoirat eli pyrret ovat pihakoiria ja asuvat yöt tallissa kukin omassa luukussaan. Niiden ruokinta muuttuu esimerkiksi sään mukaan: pakkasella muonaa kuluu enemmän.

– Lisäksi ne saavat kotiruoan tähteitä, ja joskus teen niille koirien kotiruokaa. Pellillisestä riittää meillä vain yhteen ruokintaan, omistaja naurahtaa.

Joskus koirat saavat metsästäjiltä hirvenjalkoja tai kylkiluita. Suurin uros syö siansorkan yöpalana niin, että rouske käy.

– Kun kasvatin koiria enemmän, minulla oli 13 koiraa. Hain teurastamolta jauhelihaa 15 kilon jäisissä könteissä ja hakkasin ne paloiksi kirveellä. Nöffit istuivat kuola suupielessä kärkkymässä paloja, Minna Lavikainen-Salo kuvailee.

– Silloin meni 150 kiloa kuivamuonaa kuukaudessa.

Lavikainen-Salo ei mieti koirien ruoan ilmastovaikutuksia eikä laske ruokinnan hintaa.

– Tällaisten koirien ylläpidossa ja näyttelymatkoissa ruoka on pieni osa kuluista. Niille pitää olla sopiva auto, piha ja talo.

Plos One -tiedelehdessäjulkaistiin vuonna 2017 tutkimus, jossa arvioitiin Yhdysvalloissa elävien koirien ja kissojen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan näiden 163 miljoonan eläimen ruokkiminen aiheuttaa noin 64 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt vuodessa.

Tutkimuksen tehnyt Kalifornian yliopiston professori Gregory S. Okin on laskenut, että se vastaa noin 13,6 miljoonan auton vuoden ajoja.

Luonnonvarakeskuksen mukaan ruuan ympäristövaikutuksista suurin osa tulee sen tuotannosta.

Suomeen tuotiin yhteensä noin 77,6 miljoonaa kiloa koiran- ja kissanruokaa vuonna 2017, selviää Ruokaviraston tuoreimmasta tilastosta. Tästä noin 50 miljoonaa kiloa oli koiranruokaa ja loput kissanruokaa.

Tällaisten määrien valmistamiseen vaaditaan paljon peltoa, laidunmaata ja teuraseläimiä.

Koska erityisesti lihantuotanto lisää kasvihuonekaasupäästöjä, professori Okin päätyikin ehdottamaan, että lemmikkeinä pitäisi ryhtyä suosimaan esimerkiksi kanarialintuja ja hamstereita. Niiden vaikutus ympäristöön on pienempi kuin koiralla ja kissalla.

Näin tuskin tapahtuu ainakaan lähitulevaisuudessa, sillä Okinin mukaan lemmikkikoirien määrä lisääntyy kehittyvissä maissa, kuten Kiinassa. Suomessakaan koirien ja kissojen suosio ei osoita laantumisen merkkejä.

Mitä siis voimme tehdä?

Ilmastonmuutoksesta huolestuneen koiran- tai kissanomistajan kannattaa kaupan eläinruokahyllyjen ääressä keskittyä siihen, millaisista raaka-aineista lemmikin ruoka on valmistettu.

Tai jos metsästää, voi mennä metsään ja vesille. Hyviä vaihtoehtoja lemmikin ruokkimiseen ovat riista ja kotimaiset villikalat. Teuraseläimistänauta aiheuttaa enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin lammas, sika tai broileri. Tässä kohtaa alkavatkin ongelmat.

Koiran- ja kissanruokapaketeissa ei välttämättä kerrota, minkä eläinlajin tai -lajien lihaa ruoan valmistukseen on käytetty. Myös lihan alkuperä tai ruoan valmistusmaa jää usein hämärän peittoon. Tämä voi olla kuluttajalle hankalaa mutta lain mukaan sallittua.

Lyhykäisimmillään lemmikkien ruokien sisältämästä lihasta voi ilmoittaa, että tuote sisältää lihaa ja eläinperäisiä tuotteita.

Koiranruokaa valmistavan Dagsmarkin toimitusjohtaja Laura Strömberg kertoo, että suurin osa EU:n koiranruokavalmistajista käyttää raaka-aineenaan naudanlihaa ja kanaa.

Kun valmistaja ei ilmoita tarkkoja raaka-aineita, sillä on paremmat mahdollisuudet hankkia kulloinkin parhaiten tai edullisimmin saatavilla olevaa lihaa.

Jos paketissa on kerrottu sen sisältävän esimerkiksi nautaa, naudanlihan määrä on kerrottava tuotteen ainesosaluettelossa.

Lainsäädännössä ei ole määritelty, minkä verran lemmikin ruoaksi tarkoitetussa tuotteessa pitää olla paketissa mainitun eläimen lihaa. Alimmillaan sen määrä jää neljään prosenttiin.

– Valvonnassa pohdimme tapauskohtaisesti, mikä on harhaanjohtavuuden raja, kertoo ylitarkastaja Tarja Root Ruokavirastosta.

Sitäkään ei ole laissa määritelty, miten suuri osuus koiran- ja kissanruokien raaka-aineista pitää olla lihaa ja eläinperäisiä.

– On valmistajan vastuulla, että rehu soveltuu kyseisen eläinlajin ruokintaan. Toki, jos valvonnassa havaitsemme esimerkiksi täysin kasviperäisiä kissan tai koiran täysrehuja, puutumme niihin, Root kertoo.

Moni kuluttaja luulee virheellisesti syöttävänsä kotimaista ruokaa koiralleen, Dagsmarkin Laura Strömberg sanoo.

Tieto tuli ilmi yrityksen vuoden 2017 alussa teettämästä kuluttajatutkimuksesta.

Strömberg uskoo käsityksen johtuvan siitä, että markkinoilla on tunnettuja koiranruokamerkkejä, joiden tuotteet on joskus valmistettu Suomessa. Dagsmark kertoo kuluttajille, mistä raaka-aineet tulevat.

– Alalla on edelleen peittelyn ja kertomatta jättämisen kulttuuri, Strömberg sanoo.

Toistaiseksi yritys on pystynyt hankkimaan tuotantoonsa kotimaisia raaka-aineita melko hyvin. Tällä hetkellä tehtailla on mahdollista käsitellä vain kuivattuja raaka-aineita, mikä rajoittaa valikoimaa.

– Jos voisimme käsitellä raakaa lihaa, voisimme laajentaa tuotantoa uusiin raaka-aineisiin. Kaikkea, mitä haluaisimme, ei kuitenkaan ole mahdollista käyttää. Esimerkiksi kotimaista lammasta on tarjolla niin vähän, että määrät eivät riitä meidän tuotantoomme, Strömberg sanoo.

Kirjoittaja: Minna Muuronen

Lemmikin ruokinta

Naudanliha: Brasilialaisen naudanlihan päästöt voivat olla noin 40 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia lihakiloa kohden. Suomalaisen lypsylehmän päästöt jäävät noin 16–20 kiloon. Valtaosassa koiran- ja kissanruokia naudanliha on tuontilihaa.

Riisi: Riisikilon hiilidioksidipäästöt ovat noin 2–6 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia. Luku on vähintään kaksinkertainen suomalaisiin viljoihin verrattuna.

Suomalaiset villikalat: Luonnonkalojen hiilijalanjälki on paljon pienempi kuin kasvatetulla kalalla.

Riista: Ympäristön kannalta riista on oiva vaihtoehto erityisesti, jos lihan saamiseen ja kuljettamiseen ei tarvitse autoilla paljon.

Teurasjätteet, esimerkiksi naudan maha: Eläinkaupoista ja monista marketeista on mahdollista hankkia eläinten ruhon osia. Näin ruho tulee hyödynnettyä lähes kokonaan.

Vehnä, ohra, kaura, ruis: Kotimaisten kilojen tuottamisesta tulee alle kilon verran hiilidioksidia viljakiloa kohden.

Kana: Ihmisen kasvattamista teuraseläimistä kana – tai broileri – kuluttaa ympäristöä vähiten, noin neljä kiloa hiilidioksidiekvivalenttia kanakiloa kohden.

Ruoantähteet: Älä tarjoa voimakkaasti maustettuja ruokia lemmikillesi äläkä käytä tähteitä lemmikkisi pääasiallisena ravintona.

Valtaosa koiran ja kissan ravinnosta tulisi olla lihaa. Valmisruokien raaka-ainelistan alkupäässä tulisi olla vähintään yksi eläinperäisen proteiinin lähde. 

Hiilidioksidiekvivalentti kertoo, kuinka paljon kasvihuonekaasupäästöjä vapautuu ilmakehään yhden ruokakilon tuottamisesta, kuljettamisesta, säilyttämisestä ja jalostamisesta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Etätyöt toivat iljettävän vaaran putkistoihin – muista 2 minuutin sääntö, kun valutat vettä
  2. Etätyöstä on tulossa "uusi normaali" – Työterveyshuollon ylilääkäri kertoo kullanarvoiset vinkit
  3. Vuonna 1948 syntyneet Pekka, Lauri ja Pauli harjoittelevat Käpylän jalkapallokentällä SM-kisoihin – tämä potku on kielletty yli 70-vuotiailta
  4. Paulan ja Sepon puutarhaohjelmasta tuli ajankohtainen – "Kasvien hoitaminen tuo hyvinvointia tämän ahdistuksen keskellä"
  5. Itäkeskuksen vieressä ränsistyvän Puhoksen kehittäminen uinuu – HOK-Elanto tarjoaa Elmulle keikkapaikkaa
  6. Matkailu: Olisitko arvannut, että Suomesta löytyy yhä 80 majakkaa, kun mukaan lasketaan myös pookit? – Minna Tauru olisi, sillä hän harrastaa majakoiden bongaamista
  7. Pohjois-Haagan katutyöt etenevät – autoilijoiden kaistat siirtyvät sitä mukaa, kun kuoppia täytetään
  8. Upea tanssiteos nähdään Pasilassa syksyllä – tarjolla raikas näkökulma liikkeeseen
  9. HSL:n säästöjen seuraus: Bussit voivat ruuhkautua samalla hetkellä, kun koronan toinen aalto uhkaa
  10. Omat rahat: Osakesijoittaja Sampo Arola, 37, tavoittelee taloudellista riippumattomuutta huonosta viime vuodesta ja koronasta huolimatta – "Nyt pidän töitäni mielekkäinä, mutta saatan nähdä asian eri tavalla kymmenen vuoden kuluttua"
  11. Puutarhakalusteet menevät kuin kuumille kiville – erilaisten materiaalien sekoittaminen on nyt trendikästä
  12. Onko tässä Suomen pienin ravintola? – "Saan ottaa sisään 4 asiakasta, ei mitään järkeä!"
  13. "Bussilla pääsee nopeammin, mikä tästä tekee pikaratikan?" – 41 minuutin väitteestä roihahti kuuma nettikeskustelu
  14. Saitko lapsen alkuvuonna? – Jo lähes 600 helsinkiläisvauvaa on saanut upean kulttuurikummin
  15. Pitäjänmäki on askeleen lähempänä omaa asukastilaansa – nyt tarvitaan asukkaiden aktiivisuutta

Näytä lisää

Luetuimmat

  1. "Bussilla pääsee nopeammin, mikä tästä tekee pikaratikan?" – 41 minuutin väitteestä roihahti kuuma nettikeskustelu
  2. Asukkaat alkoivat vältellä Mustikkamaata ja Isoisänsiltaa – arkkitehti ei sulje pois varoituskylttejä tai kaistaviivoja
  3. Onko tässä Suomen pienin ravintola? – "Saan ottaa sisään 4 asiakasta, ei mitään järkeä!"
  4. Taksinkuljettajien ajotaidoissa raju romahdus Helsingissä – Poliisi: "Vaarannat ihmisten elämää olemalla huono kuljettaja"
  5. HSL:n säästöjen seuraus: Bussit voivat ruuhkautua samalla hetkellä, kun koronan toinen aalto uhkaa
  6. Itäkeskuksen vieressä ränsistyvän Puhoksen kehittäminen uinuu – HOK-Elanto tarjoaa Elmulle keikkapaikkaa
  7. Etätyöt toivat iljettävän vaaran putkistoihin – muista 2 minuutin sääntö, kun valutat vettä
  8. Posti ei kertonut asiakkaille, ettei muuttoilmoituksen henkilötietoja ole pakko antaa mainostajille, sai 100 000 euron seuraamusmaksun – Kaksi muutakin yritystä joutuu maksamaan tietosuojalain rikkomisesta, syynä muun muassa raskausutelut työnhakijoilta
  9. Senaatintorista tuunataan megaterassi kesäksi – "toteutuksen tulee olla tyylikäs"
  10. 12 kuoli koronaan Suursuon sairaalassa – USU: Kaikki hoitajat eivät käyttäneet suojavarustusta, kun potilaita hoidettiin samassa huoneessa koronaepäillyn kanssa
  11. Kaupunki aikoo luopua ravintolalegenda Kappelin rakennuksesta –  kellarissa sisäilmaongelma
  12. Sadan metrin jono Suomenlinnan lauttaan – "Ollaan kuitenkin aika kaukana lautan maksimimatkustajamäärästä"
  13. Korona sai työnantajat varovaisiksi – Näin suuret konsernit jatkavat työntekijöiden etätyöskentelyä
  14. Kauppakeskus Itiksen kävijämäärä kasvoi selvästi – taittuiko jo koronan valtakausi?
  15. Isoisänsillan ruuhkat ahdistavat ihmisiä – voiko korona tarttua sillalla?

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.