"Lopulta en löytänyt edes sanoja" – Sairaanhoitaja sairastui vakavasti sisäilmasta Husissa: perusti yrityksen ja auttaa nyt muita

Jätkäsaaressa asuva Katja Kiri, 46, istuu vasta-avatun suolahuonehoitolansa hoitohuoneessa varpaat kaivautuneina suolaan.

Elokuussa Mikonkadulla avattu Salt & Champagne ja erityisesti yrittäjyys ovat Kirille täysin uusi aluevaltaus. Ammatinvaihto tapahtui vuosien sairastelun jälkeen, pakon edessä.

– Rakastin sitä työtä, sanoo Kiri, joka toimi vuosia eri sairaaloissa sairaanhoitajana.

Kätilö–sairaanhoitajaksi valmistunut Kiri ehti työskennellä vuosina 2000-2014 Porvoon sairaalassa, hetken Jorvissa, sitten Kätilöopistolla ja viimeisenä Naistenklinikalla hoitamassa lapsipotilaita.

– Porvoossa en vielä oireillut. Sitten olin kolme vuotta Kätilöopistolla. Siellä jo oireilin. Viimeinen niitti oli kolme kuukautta Jorvin vastasyntyneiden osastolla. Myöhemmin jo käynti Porvoon lastenosastolla sai aikaan oireita, muistelee Kiri.

Lopulta vuonna 2014 kunto romahti niin, ettei työskentelemisestä vaativaa hoitoa vaativien lapsipotilaiden kanssa tullut enää mitään.

– Pahinta oli hermostollinen toksisuus. Muisti ja toimintakyky eivät enää toimineet. Lopuksi en löytänyt edes sanoja. Asiat eivät pysyneet mielessä. Minun aivoillani sitä työtä ei enää pystynyt tekemään, Kiri muistelee.

Myös hienomotoriikka kärsi. Tekstiviestienkin kirjoittaminen alkoi tuottaa ongelmia kehon myrkytystilan vuoksi.

Äärettömän väsymystilan lisäksi muiden oireiden lista oli pitkä: epämääräistä flunssaa, kurkkukipua, rohinaa keuhkoissa, päänsärkyä, nivelkipuja, äänen käheyttä, kasvojen punoitusta, ihottumaa ja jopa tenniskyynärpää, joka todettiin usealla muullakin työkaverilla.

Pahimmillaan Kiri ei jaksanut enää edes kävellä, kun oli niin väsynyt.

– Minulle yritettiin etsiä uutta työpistettä, mutta sellaista ei vaan enää löytynyt. Viimeisenä Naistenklinikalla jouduin pidättämään hengitystä, kun menin neljännessä kerroksessa oleviin remontoituihin tiloihin remontoimattomien läpi. Hissiä en voinut kuvitellakaan käyttäväni.

Kirillä todettiin ympäristöyliherkkyys, joka diagnoosina ei oikeuta sairauspäivärahaan. Tästä seurasi terveyden menettämisen lisäksi myös taloudellisia vaikeuksia.

– Meitä sairastuneita on niin paljon, ettei yhteiskunnan kantokyky taitaisi edes riittää meitä kaikkia elättämään.

Vuonna 2014 Kiri paranteli vuoden itseään kotona ja perusti kotipalveluyrityksen. Kahden vuoden kuluttua työ ei enää tuntunut omalta ja yritys meni onneksi kaupaksi.

Viime joulukuussa tapahtui käänteentekevä hetki. Kirin tyttäret olivat ostaneet äidilleen joululahjaksi käynnin Ruskeasuolle suolahoitolaan.

– Se oli tosi valaiseva käynti. Aloin ottaa selvää, mitä tämä homma on.

Suomessa suolahoitojen vaikutuksia on vielä vähän tutkittu, mutta ulkomailla tehtyjä tutkimuksia on useita.

Suolahoitoja on käytetty muun muassa astmaatikoiden, homesairastuneiden, atoopikkojen, psoriaatikkojen ja poskiontelo- ja korvatulehduspotilaiden hoidossa. Vaikutukset ovat olleet hyviä.

– Uskon itse tähän niin vahvasti ja niin uskoo moni muukin. Päätin, että haluan tuoda tämän ihmisille. Ja jos vielä saa tästä elannon, niin ihan mahtavaa, Kiri iloitsee.

Suolahoidoissa Kirin kunto on parantunut. Nyt riittää usein enää pelkästään hoitolan tilassa oleminen, koska vuorisuolaa on niin paljon ilmassa.

Edelleen kuitenkin tiettyihin sisätiloihin tai esimerkiksi joihinkin kauppakeskuksiin meneminen on mahdotonta. Osa oireista palaa heti. Myös eräät ruoka-aineallergiat näyttävät tulleen jäädäkseen.

Ammatinvaihto tuntuu tässä elämäntilanteessa hyvältä, vaikka työtä lasten hyväksi ja työyhteisöä onkin ajoittain ikävä.

– Nautin vapaudesta, jonka yrittäjyys tuo. Kukaan ei anna enää ylhäältä käskyjä, joita on vain toteltava. Tässä työssä pääsen toteuttamaan itseäni.