Helsingin ja Espoon talous kehittyy nyt eri suuntiin.
Espoo kasvaa kohisten, ja kaikkien merkkien pitäisi nakuttaa mannaa kaupungille. Näin ei välttämättä nyt ole.
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kummastelee ennusmerkkejä. Espoon verotulot uhkaavat jäädä 70 miljoonaa tänä vuonna arvioidusta.
Mäkelä julkisti torstaina ensi vuoden budjettiehdotuksensa, joka oli hänelle kymmenes.
– Vaikeatahan tämä on aina ollut, mutta tällä kertaa oli erityisen haasteellista saada menoja ja tuloja sovitettua, Mäkelä kuvaa.
Päällisin puolin Espoossa kaikki näyttää hyvältä. Väestö kasvaa ennätyksellisesti, työttömyys vähenee, yrityksiä syntyy ja asuntoja nousee tiuhasti.
Yksi asia kuitenkin mättää: verotulot eivät oikein kasva. Tai sitä ei kukaan varmasti tiedä, koska verottajalta tulee hitaasti tietoa.
– Toivottavasti verotuksen ennusteissa on virheitä. Nähtävissä kuitenkin on, ettei väestönkasvu tue entiseen tapaan verotulojen kehitystä, Mäkelä toteaa.
Hyviä veronmaksajia tulee vähemmän kuin ennen. Maahanmuutto on yksi tekijä, mutta isossa kuvassa vaikuttaa myös huoltosuhteen muutos.
– Espooseen muutti 60- ja 70-luvuilla paljon lapsiperheitä. Nyt vanhemmat ovat eläkkeellä. Yli 75-vuotiaiden osuus kasvaa Espoossa nopeimmin isoista kaupungeista.
Budjetinteossa on yhtälön sovittaminen siis yhä vaikeampaa. Menojen ja tulojen välinen kuilu kasvaa, ja siihen on Mäkelän mukaan pakko saada ratkaisu.
Ensi vuodeksi ei ole kuitenkaan tiedossa mitään dramaattista säästöohjelmaa.
Sosiaali- ja terveysmenoihin on varattu noin 4 prosentin lisäys ja sivistystoimeen, kuten kouluille 3 prosentin. Toisaalta veroja ja valtionapuja on ynnätty 6,5 prosenttia lisää.
– Peruspalvelut turvataan, siitä ei ole kahta sanaa. Mutta asioita pitää pystyä tekemään toisin, järkevämmin ja tehokkaammin.
Tuottavuutta on Mäkelän mielestä nostettava.
– Onhan se kumma, jos globaalisti digitaalisuus nostaa tehokkuutta, mutta Espoossa se ei toimisi.
Espoon kaupunki velkaantuu, eikä loppua näy. Espoota on jo aiemmin kuvattu Suomen velkaisimmaksi kaupungiksi. Kolme vuotta sitten tavoiteltiin, että velankasvu taittuu ensi vuonna. Nyt tähtäin on vasta vuodessa 2026.
Investointeja ei voida Mäkelän mukaan yhtään enää lisätä. Tällä hetkellä tahti on hurja.
Kun raideinvestoinnit eli metro, raidejokeri ja kaupunkiradan jatke ovat valmiit, investoinneissa on Mäkelän mielestä jarrutettava.
Vuosi sitten Mäkelä totesi Länsiväylässä, että velanotossa mennään äärirajoilla.
– Pakko tässä on taas itseään toistaa.
Toiston puolelle menee myös seuraava Mäkelän kolmesta isosta pointista: verontasaus.
Espoolaisten veroeuroja siirretään vajaat 200 miljoonaa muualle valtionapuja jaettaessa.
– Edessä on mahdoton tilanne, jos tähän ei saada korjausta. Valtion pitää huomioida kasvukaupunkien ylimääräiset menot, joita tulee esimerkiksi maahanmuutosta.
Mäkelä muistuttaa, että valtionapujen jako on menneiltä ajoilta, kuten kasvunvuosilta, jolloin Nokia myi maailmalla 470 miljoonaa puhelinta.
Nokialta on viime päivinä tullut huonoja uutisia. Myönteistäkin on kuitenkin tapahtunut.
– Ainoa avattiin ja avausnauhojen leikkausta riittää. Kyllä kasvu jatkuu, Mäkelä ennustaa.