Vantaan Viertolassa asuva perheenisä Sang Markoff yllättyi hiljattain avatessaan autonsa konepellin. Toyotan alta paljastui iso kasa silputtuja ruusunmarjoja.
Naapurustossa arvellaan asialla olleen rotan, joka on hakeutunut konepellin alle lämpimään ja alkanut rakentaa sinne pesää.
Rottien hillitsemiseksi taloyhtiössä keskustellaan nyt ruusunmarjapensaiden poistamisesta ja parkkipaikan myrkyttämisestä.
Varotoimet katsotaan tarpeellisiksi, koska vakuutusyhtiöt korvaavat harvoin tuhoeläinten, kuten rottien ja hiirien aiheuttamia vahinkoja.
Facebookin Vantaan puskaradio -ryhmässä muutamat muutkin kaupunkilaiset kertovat kokeneensa vastaavaa, ja joku mainitsi löytäneensä autonsa alta kanejakin. Autot ovat olleet aktiivisessa käytössä.
Jyrsijöitä yli viisikymmentä vuotta tutkinut emeritus professori Heikki Henttonen kertoo autotuholaisista esimerkkitapauksen Sveitsistä. Siellä huomattiin taannoin suomalaisen näädän sukulaisen, paikallisen kivinäädän viehättyneen autonjohtoihin.
Kivinäädät söivät johtoja ongelmaksi asti ja tuhoille kertyi huomattavia hintalappuja.
– Autonjohtojen muovikuorissa käytetään jotain sellaista kemikaalia, joka maistui kivinäädille erityisen hyvin, professori kertoo.
Vantaan tapauksesta kuullessaan Henttonen peräänkuuluttaa kuvia väitetyistä rotista. Koska kuvia ei ole, hän neuvoo asukkaita seuraamaan eläinten jalanjälkiä lumessa.
Professorin valistunut arvaus on, että kyseessä ei ole rotta, vaan metsähiiri.
– Kannustan asukkaita laittamaan autojensa konepeltien alle hiirenloukut, joissa on jotain voimakkaasti tuoksuvaa juustoa, Henttonen sanoo.
– Kuulisin sitten oikein mielelläni, mikä eläin sinne jää loukkuun.
Myös kuva kiinni jääneestä eläimestä olisi professorille mieluinen yllätys.
Hän kertoo todistaneensa monet kerrat, kuinka helposti kaupunkilaisilta menevät rotat ja hiiret sekaisin. Henttonen epäilee syyn olevan siinä, että rotista puhutaan julkisuudessa huomattavasti metsähiiriä useammin.
Sekaannusten korjaamiseksi hän auttaa lajitunnistamisessa.
– Metsähiiri on isokorvainen, kellanruskea nappisilmä, jolla on aikuisena vaalea maha ja painoa noin 30–40 grammaa. Rotta painaa jopa kymmenkertaisesti enemmän, Henttonen sanoo.
Hän muistuttaa rottien viihtyvän pääasiassa viemäriverkoissa, kun taas määrällisesti vähintään yhtä runsaslukuinen metsähiiri viihtyy maan päällä ja on ketterä kiipeilijä.
Auton konepellin alle kiipeäminen ei olisi professorin mukaan metsähiireltä temppu eikä mikään, kun taas rotalta se vaatisi jo eri tason määrätietoisuutta.
Henttonen arvelee jyrsijöiden hakeutuvan auton konepellin alle lämmittelyn sijaan lähinnä siksi, että se on suojaisa paikka. Toisaalta hän ei sulje pois lämmittelyn mahdollisuuttakaan.
– Helsingin rautatieasemalla oli joskus niin, että kanit hakeutuivat veturin kylkeen paikkaan, josta puhalsi lämmintä ilmaa. Ne aivan selvästi tykkäsivät lämmitellä siinä.
Metsähiiri on nimestään huolimatta kaupungeissa hyvin yleinen asukas, siitäkin professorilla on kiinnostava esimerkki Helsingin keskustasta.
– Ystäväni asui Töölössä kerrostalon 4. kerroksessa ja ruokki yhden talven ajan metsähiiriä ikkunalaudallaan, Henttonen kertoo.
– Hän laittoi ikkunansa taakse päivittäin pähkinöitä tarjolle ja seurasi sitten sisältä, kun metsähiiret kävivät herkuttelemassa.
2
