Kelan tutkimuspäälliköllä Signe Jauhiaisella on sekä hyviä että huonoja uutisia toimeentulotukea saavien tilastoista.
Hyvä uutinen on se, että toimeentulotuen saajien määrä on vähentynyt tänä vuonna sekä Helsingissä että koko maassa.
Lasku alkoi jo viime vuonna ja näyttää tilastojen valossa jatkuvan edelleen.
Vuonna 2017 Kela maksoi toimeentulotukea yhteensä 722 miljoonaa euroa ja viime vuonna 716 miljoonaa euroa.
– Nähdäkseni parantunut työllisyys ja taloustilanne ovat hieman vähentäneet toimeentulotuen varassa elävien määrää, Jauhiainen laskee.
– Koko maassa ja myös Helsingissä saajien määrä on vähentynyt ja myös maksettujen eurojen määrä on vähentynyt.
Yhteensä toimeentulotukea saaneita kotitalouksia oli Suomessa viime vuonna syyskuuhun loppuun mennessä 259 000, kun niitä on nyt kertynyt 251 000.
Huono uutinen on se, että toimeentulotuen saajista viime vuotta suurempi osuus elää Kelan toimeentulotuen ja asumistuen varassa.
Vuonna 2017 pelkästään toimeentulotuen ja asumistuen varassa eläviä oli eniten kesäkuussa, jolloin saajakotitalouksia oli koko maassa 64 487 ja pääkaupungissa 12 542.
Näille kotitalouksille Kela maksaa kokonaan asumisen ja muut välttämättömät elinkustannukset, kuten ruoan, vaatteet ja lääkkeet.
Viime vuoden korkeimmat luvut tulivat niin ikään kesäkuussa, jolloin Kelan tukien varassa eli valtakunnallisesti 58 120 kotitaloutta ja Helsingissä 10 446.
Tänä vuonna tukien varassa elävien kotitalouksien määrä on jo ylittänyt 60 000 saajan rajan sekä kesä- että heinäkuussa. Samaan aikaan myös Helsingissä on saajien määrä on hiponut viime vuoden korkeimpia lukuja.
Signe Jauhiaisen mukaan nuoret ovat suurin yksittäinen saajaryhmä.
– Erityisesti nuorten määrä on korkea niiden saajien joukossa, joiden toimeentulo muodostuu asumis- ja toimeentulotuesta, Jauhiainen kertoo.
Kelan tilastoista ei selviä toimeentulotuen ja asumistuen varassa elävien nuorten sukupuolijakauma.
Nuoriin lasketaan 18–24-vuotiaat. Tutkimuspäällikön mukaan heidän määränsä tukien varassa elävien kärjessä selittyy pitkälti sillä, että nuoret saavat vanhempaa väestöä harvemmin ensisijaisia tukia. Niitä ovat esimerkiksi työttömyyskorvaus, sairauspäiväraha ja eläke.
– Nuoret ovat myös liikkuva joukko, joiden elämäntilanteet vaihtuvat muita nopeammin, Jauhiainen kertoo.
–Lisäksi heitä koskevat tiukemmat ehdot työttömyysturvassa, mikä nostaa nuorten määrää asumis- ja toimeentulotukien saajina.
Yhteiskunta on tehnyt työtä sen eteen, että nuoret eivät jättäytyisi elämään Kelan tuilla, vaan pyrkisivät elämässään eteenpäin. Sen vuoksi alle 25-vuotiaat työttömät, joilla ei ole ammatillista koulutusta, voivat saada työttömyyskorvauksia vasta viiden kuukauden odotusajan jälkeen.
Silloinkin työttömyysrahan saaminen edellyttää, että nuori ei ole kieltäytynyt TE-toimiston tarjoamasta työstä tai ammatillisesta koulutuksesta. Lisäksi hänen tulee osoittaa jääneensä ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle itsestään riippumattomista syistä.
Tutkimuspäällikkö Signe Jauhiaisien mukaan nuorille Kelan tukia maksetaankin keskimäärin selvästi lyhyempi aika kuin heitä vanhemmille ikäryhmille. Nuorten jälkeen tukien varassa ovat ylesimmin pitkään työttömänä olleet, joiden toimeentulo on vuosikausia Kelan maksamien asumis- ja toimeentulotukien varassa.