Urakoitsija näyttää usein yksin syypäältä, jos joku menee työmaalla pieleen – Rakennusalan asiantuntija: "Ilmiönä tämä on tuttu"

Rakennustyömailla urakoitsija saattaa vastata ainoastaan työstä. Tilaaja on valinnut materiaalit ja laatinut aikataulun. Kuvituskuva. Arkisto / Jussi Vehkasalo

toimitus

Kun vaikkapa uuden päiväkodin sisäilmassa havaitaan ongelmia, katseet kääntyvät urakoitsijaan. Kun peruskorjatun kerrostalon ikkunat avautuvat huonosta tai eivät lainkaan nostetaan kohteen urakoitsija usein tikun nokkaan.

Totta toinen puoli.

Rakennusalalla työn tilaaja saattaa kuitenkin vastata yksin rakentamisen aikaisista suunnitelmista, valituista materiaaleista ja jopa laadituista aikatauluista, mutta kritiikki kohdistuu yksin urakoitsijaan.

– Näin se tuppaa menemään. Ilmiönä tämä on tuttu, sanoo Talonrakennusteollisuuden (TRT) asiantuntija Jani Kemppainen

TRT on rakennusalan yritysten kattojärjestö, johon kuuluu noin 450 talonrakennusyritystä. Yritykset ovat pääasiassa suuria ja keskisuuria yrityksiä. Arviolta noin 80 prosenttia koko maan rakentamisesta tapahtuu TRT:n jäsenyritysten kautta.

– Urakkasopimukset voivat tosin olla erilaisia. Riippuen rakennuttajasta, meillä voi olla myös sellaisia sopimuksia, että urakoitsija vastaa myös suunnittelusta ja jopa ylläpidosta.

Perinteisessä pääurakassa urakoitsija tekee suorituksen. Tilaaja vastaa suunnittelusta ja materiaalivalinnoista.

– Aika usein tilaajat valitsevat tietyntyyppisiä materiaaleja. Ei siinä kauheasti mietitä, mitä se tarkoittaa käytännön rakentamisen kannalta, Kemppainen jatkaa.

Kemppainen muistuttaa, että urakoitsija on aina vastuussa omasta urakkasuorituksestaan.

– Jos on selkeitä virheitä, urakoitsija korjaa ne. Urakka suoritetaan hyvän rakennustavan mukaisesti määräyksiä ja ohjeita noudattaen.

Työmailla takuuaikaiset ja niiden jälkeiset korjaukset ovat molemmat noin prosentin rakennuskustannuksista.

Takuuaikana pidetään yleisesti kahta vuotta, mutta siitä voidaan sopia hankekohtaisesti muutakin. Niin sanottujen piilovirheiden eli esimerkiksi rakenteellisten ongelmien takuuaika on yleisesti kymmenen vuotta.

Helsingin Uutiset (HU 23.10.) kertoi tällä viikolla Malmin päivystyssairaalassa alkaneesta miljoonien eurojen remontista, jossa neljä vuotta vanhan sairaalan lattiat uusitaan.

Takuuaikana tehdyissä mittauksissa havaittiin arvot ylittäviä kosteuksia. Tilaajana toimiva kaupunki ja urakoinnista vastaava YIT neuvottelevat parhaillaan, kuka maksaa korjaukset. Rakennusaikana tehdyissä mittauksissa raja-arvot eivät ylittyneet. Kaupunki vastasi rakentamisen aikaisista suunnitelmista.

– Betonikosteuden osalta tulee hankaluuksia, jos tilaaja on laittanut tiukat aikataulut, joihin ei päästä. Urakoitsijan pitää hoksata ilmoittaa, jos näin on, Kemppainen toteaa yleisesti.

Useimmilla pinnoitusmateriaaleilla betonin kosteuspitoisuus pitää ennen asennusvaihetta olla 85 prosenttia tai alle.

– Lattiamaton asentamisen jälkeen arvot nousevat hetkellisesti, koska betonin kuivuminen huonetilaan hidastuu. Sitten ne lähtevät laskemaan. Meillä on olemassa raja-arvo pinnoittamiselle, mutta muita myöhempiä raja-arvoja ei ole.

Suurin osa erimielisyyksistä pystyään sopimaan osapuolten kesken. Rakennusalan TRT:ään otetaan ajoittain yhteyttä ja pyydetään neuvoa, jos jäsenyrityksellä tulee vastapuolen kanssa ongelmia. Joskus riitoja ratkotaan myös käräjäoikeudessa.

– Kyllä niitäkin on. Mitä suuremmiksi euromäärät nousevat sitä herkemmin mennään käräjäoikeuteen.

RTR:ään tulee tavallisesti julkisten rakennusten sisäilmaan, ei niinkään rakenteisiin liittyviä ongelmia.

Kuluttajariitalautakunnassa puolestaan ratkotaan kuluttajan ja yrityksen välisiä riitoja. Viime vuonna lautakunta käsitteli 55 talopaketteihin ja rakennusurakoihin liittyvää riitaa. Vuonna 2017 vastaava luku oli 40.

Rakennustarvikkeista ja remontoinneista riideltiin viime vuonna 502 kertaa. Vuonna 2017 tapauksia oli 482 ja vuonna 2016 yhteensä 445.

– Tyypillisiä ovat työn virheväitteet ja työstä veloitettu hinta. Useimmiten veloituksen paljoksujat eivät ole etukäteen selvittäneet hintaa tai sen määräytymisen perusteita, kertoo lautakunnan varapuheenjohtaja Päivi Korpiola

Viime vuonna päivitetyn sisäilmaluokituksen mukaan uudisrakennuksen ilmanvaihto tulisi olla päällä koko ensimmäisen käyttöönottovuoden. Rakennuksissa on rakentamisenaikaista kosteutta sekä päästöjä uusista huonekaluista.

– Tämä on sellainen asia, josta olemme yrittäneet muistuttaa. Usein ilmastointi on päivisin päällä ja öisin, viikonloppuisin sekä loma-aikoina pois päältä, Kemppainen toteaa.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut