Kannattaako pienet luotot yhdistää yhdeksi lainaksi? Rahoituksen professori vastaa kyllä – mutta yhdellä ehdolla

toimitus

Pankit ja muut rahoituslaitokset mainostavat nykyisin näkyvästi lainojen yhdistämismahdollisuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmiset voivat yhdistää eri luotonantajilta ottamansa lainat ja keskittää ne yhteen paikkaan.

Kuinka kannattavaa tällainen lainojen yhdistäminen todellisuudessa on?

Kyllä siitä on paljonkin hyötyä, jos lainat yhdistää perinteisessä pankissa, sanoo Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori Timo Rothovius

– Lainoja yhdistelemällä kuluttaja voi säästää helposti kymmenenkin prosenttia lainanmaksukuluissa. Puhutaan jopa tuhansien eurojen säästöistä vuodessa, Rothovius kertoo.

Syynä säästömahdollisuuteen on se, että perinteisistä pankeista saa nyt lainaa melkein nollakorolla.

Samaan aikaan muilla luotonantajilla korkotaso on huomattavasti korkeampi. Kulutusluottojen todelliset vuosikorot ovat voineet olla 50 prosenttia alle 2 000 euroa pienemmissä pikavippilainoissa ja peräti satoja prosentteja 2 000 euroa isommissa lainoissa. Syyskuun alussa tuli voimaan uusi kulutusluottojen korkokatto, mutta korot voivat yhä olla 20 prosenttia.

Muiden luotonantajien tarjouksissa yhdistelmälainojen korkotaso ja muut lainakulut ovatkin yleensä selvästi suuremmat kuin perinteisten pankkien.

Rothoviuksen mukaan lainoja on voinut aina yhdistellä pankeissa. Monet ovat liittäneet yhteen asunto- ja remontti- tai auto- ja muita lainoja taloudellisista ja käytännöllisistä syistä.

– Lainojen yhdistäminen helpottaa myös omaa taloudenhallintaa: kun maksaa vain yhtä lainanlyhennystä, on helpompi seurata omia menoja, Rothovius huomauttaa.

Viime vuosina pankit ja muut rahoituslaitokset ovat alkaneet markkinoida lainojen yhdistämistä aiempaa näkyvämmin. Taustalla on se, että pienet, muutaman sadan ja tuhannen euron arvoiset lainat ovat yleistyneet roimasti kymmenen viime vuoden aikana.

– Tyypillinen esimerkki tällaisesta on alle 1 000 euron osamaksu televisiosta. Pienenä voidaan pitää alle 10 000 euron lainaa, Rothovius arvioi.

Kilpailu rahoitusalalla on kiristynyt, kun kentälle on ilmestynyt lukuisia uusia luotonantajia. Rothovius ennakoi, että niiden määrä kasvanee edelleen lähivuosina.

– Joka paikassa tyrkytetään pikavippejä ja osamaksumahdollisuuksia. Kuluttajan on todella helppo saada vakuudetonta lainaa.

Perinteisten pankkien lainaraha taas ei mene kaupaksi toivotulla tavalla kilpailun takia.

– Lainojen yhdistäminen hyödyttää myös pankkeja, kun asiakkaat siirtävät niille muita luotonantajilta ottamansa lainat. Pankit tarvitsevat kipeästi uutta liiketoimintaa, Rothovius summaa.

Nykyisin lainojen yhdistäminen tarkoittaa tyypillisesti sitä, että pikalainoja yhdistetään muutaman tuhannen euron edestä. Toki sekin on tavallista, että erilaisia isoja lainoja yhdistetään.

Rothovius kertoo, että lainojen yhdistämisen hinta on hyvin tapauskohtaista. Hän arvioi kuitenkin, että se maksaa vähintään joitakin satoja euroja.

– Jos yhdistelmälainan ottava on niin sanotusti hyvä asiakas, jolla on rahastosijoituksia ja tili pankissa, hän tietysti saa paremman tarjouksen kuin henkilö, jolla ei tällaisia ole, Rothovius toteaa.

Vaikka lainoja voi yhdistellä melko vapaasti, tämä ei ole täysin rajoittamatonta: ihan kaikkia kulutuslainoja ei voida kytkeä muihin.

– Tällaisia ovat esimerkiksi kauppojen osamaksulainat. Aina niitä ei voi etukäteen maksaa pois, Rothovius tähdentää.

Kirjoittaja: Tuomas Massinen

Lainamäärät

Asuntovelallisten osuus on viime vuosina pienentynyt viisi prosenttiyksikköä 29 prosenttiin kevään 2010 tasolle.

Miltei joka neljännellä suomalaisella on jokin kulutusluotto. Valtaosalla on yksi sellainen. Niiden osuus, joilla on kaksi tai useampia kulutusluottoja, on vähentynyt.

Yleisin kulutusluottomuoto on pankista otettu kulutusluotto, jota on 18 prosentilla. Pankin myöntämien suurten, yli 60 000 euron kulutusluottojen osuus on kasvanut edelleen.

Sijoituslainaa on kahdella prosentilla. Opintolainaa on 30 prosentilla opiskelijoista.

Viimeisimmän vuoden aikana pikaluottoa ottaneiden osuus on 1,5 prosenttia.

Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli viime vuonna asuntovelkaa keskimäärin 100030 euroa. Asuntovelat olivat isoimmat pääkaupunkiseudulla, keskimäärin 142 130 euroa.

Hieman yli puolella kaikista eli 1,4 miljoonalla asuntokunnalla oli velkaa viime vuonna. Velkaa niillä oli kaikkiaan 123 miljardia euroa, mikä oli reaalisesti lähes prosentin enemmän kuin edellisvuonna.

Asuntokuntien veloista oli asuntovelkaa 87,8 miljardia, elinkeinotoiminnan ja tulolähteen velkaa 8,2 miljardia ja muuta velkaa 27 miljardia euroa. Eniten, 9,7 prosenttia, edellisvuodesta kasvoivat elinkeinotoiminnan ja tulolähteen velat, joita ovat vaikkapa osakkeiden tai sijoitusasuntojen hankintaan otetut velat.

Asunto- ja muita velkoja asuntokunnilla oli reaalisesti likimain yhtä paljon kuin edellisvuonnakin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.