Useissa Helsingin kirjastoissa järjestetään lasten satutunteja, mutta Pasilan kirjastossa niissä on ylimääräistä taikaa. Kirjastovirkailija Elo Lammi on dramatisoinut satuja vuodesta 2012 lähtien. Hän saattaa pukeutua ja eläytyä satutunnille vaikkapa uteliaan pupun rooliin.
– Valitsen kehyskertomuksen mielenkiintoisen kirjan perusteella. Viimeksi olin pukeutunut kissaksi ja esimieheni koiraksi. Tanssimme tangoa ja minä luin tarinoita eläimistä. Samalla purimme lasten kanssa myytin, että kissat ja koirat olisivat vihollisia keskenään.
Pasilan satutunneille osallistuu kerrallaan noin 30–40 lasta. Suurin osa tulee kirjastoon lähialueen päiväkodeista, mutta Lammin mukaan erikoisuus kiinnostaa myös kauempana asuvia.
Elo Lammi on harrastajanäyttelijä ja hän toimii muun muassa Pasilassa toimivassa virolaisessa ET Teaterissa.
– Järjestän satutunteja myös viroksi. Lapsia tulee silloin vironkielisestä Anni Lastentarhasta Asemapäällikönkadulta.
Satutunteja järjestetään Pasilan kirjaston ensimmäisessä kerroksessa parittoman viikon torstaisin kello 9.30–10.
Rauhallinen paikka, hyvä palvelu ja runsas valikoima kansainvälisiä sanomalehtiä. Näin kuvailee Pasilan kirjastoa Antti Kivivuori, joka nousee kirjaston toisen kerroksen lukusaliin useita kertoja viikossa.
– Luen täällä muun muassa saksalaisen Frankfurter Allgemeine Zeitungin, ruotsalaisen Dagens Nyheterin ja yhdysvaltalaisen New York Timesin, Kivivuori kertoo paksu lehtinivaska vierellään.
Kivivuori etsii lehdistä erityisesti lääke- ja oikeustieteeseen liittyviä uutisia.
– Otan niistä valokopiot ja lähetän artikkelit muille tieteen seuraajille. Osan perinteisesti kirjepostilla, siviilioikeuden emeritusprofessori kertoo.
Kahvilaa lukuun ottamatta Kivivuori ei juurikaan muita Pasilan kirjaston palveluja käytä.
– Aika menee tähän lehtien lukuun. Käyn myös paljon muissa Helsingin kirjastoissa.
Pasilan kirjastossa on Helsingin suurin valikoima kansainvälisiä lehtiä. Muun muassa Kiinan ja Turkin lehdet ovat luettuja. Iso määrä johtuu siitä, että Pasilan kirjastossa toimii Monikielinen kirjasto. Kokoelmissa on tällä hetkellä aineistoa yli 80 kielellä.
Siviilioikeuden emeritusprofessori Antti Kivivuori kehuu Pasilan kirjaston kansainvälisten lehtien valikoimaa. Kuva: Aapo Siippainen Aapo Siippainen
Vaikka keskustakirjasto Oodi on Helsingin huomiota herättävin kirjasto, on pääkirjasto kuitenkin edelleen Pasilassa.
– Oodin rakennusvaiheessa moni luuli, että siitä tulee pääkirjasto. Pääkirjasto oli Rikhardinkadulla vuoteen 1986, jolloin Pasilan kirjasto valmistui, sanoo Pasilan kirjaston kirjastonjohtaja Tiina Tarvonen
Pasilan kirjastorakennuksessa on Pasilan kirjaston lisäksi muun muassa kirjastoauton talli ja työtilat. Talossa tilataan, luetteloidaan ja käsitellään koko Helsingin kaupunginkirjastoon tuleva uutuusaineisto ja siellä toimii suuri lähettämö. Pasilassa on myös parhaat kokoelmat vanhaa aineistoa.
– Asiakkaat käyttävät seudullista Helmet-kirjavarastoa paljon. Pyrimme siihen, että erityisesti jokaisen kokoelmassa olleen kotimaisen kaunokirjallisen teoksen viimeinen kappale varastoituisi tänne.
Tarvonen kuvailee varastoa aarreaitaksi.
– Olen lukenut 1930–40-lukujen naistenlehdistä kirjamainoksia ja etsinyt, löytyisikö niissä esiteltyjä kirjoja varastostamme. Kyllä löytyy, Tarvonen sanoo.
Pasilan kirjastotalossa työskentelee myös Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kehittämis- ja ict-palveluiden henkilökuntaa. He sekä kaupunginkirjaston ylin johto ovat muuttamassa vuoden päästä Vallilan Fredriksbergiin. Helsingin kaupunki vuokraa Pasilassa vapaaksi jääneitä henkilökunnan tiloja muuhun käyttöön. Samalla henkilökunnan tiloja myös remontoidaan.
– Myöhemmin suunnitelmissa on myös asiakaspuolen tilojen kohennus, Tarvonen sanoo.
LUE LISÄÄ: Helsingin Uutisten Pasila – pääkaupungin uusi keskusta -erikoisliite on ilmestynyt!Liite valottaa Pasilan historiaa, nykyhetkeä sekä tulevaisuutta.
2
