Kielitaidoton voi jäädä kotiin jopa 25 vuodeksi – Natalia Sidorova auttaa maahanmuuttajia työllistymään, ja yksi seikka nousee silloin yli muiden

Tiina Örn

Vailla peruskoulutusta oleva maahanmuuttajanainen, jonka päivät kuluvat kotona. Hän ei osaa suomea, ei käy töissä eikä opiskele. Sellaisia naisia on työllisyyspalveluiden johtaja Timo Saaren mukaan Vantaalla jopa satoja. Osa heistä on myös lukutaidottomia.

– Suomen kieltä osaamaton on hyvin kaukana työmarkkinoista, Saari kuvaa.

Vantaalla ongelma on tunnistettu ja kuvauksen kaltaisille maahanmuuttajille on Saaren mukaan tavoitteena tarjota uudenlaista palvelua.

– Kyseessä voisi olla jokin peruskoulun tyyppinen ratkaisu. Tuossa tilanteessa ei riitä mikään parin viikon kurssi.

Saari lisää, että lukutaidottoman työllistäminen vaatii paljon resursseja: aikaa ja rahaa. Myös asenne on tärkeä.

– Kunnan on sitouduttava pitkäkestoisen toiminnan järjestämiseen ja asiakkaan on sitouduttava osallistumiseen.

Venäjältä Suomeen kahdeksan vuotta sitten muuttaneen Natalia Sidorovan tilanne oli hyvä jo hänen tullessaan. Hänellä oli koulutus, ja hän oli opiskellut Venäjällä yliopistossa suomea.

Tällä hetkellä Sidorova työskentelee ohjaajana työttömille suunnatussa työpajassa Tuupakassa.

Myös Sidorova tietää lukutaidottomia maahanmuuttajataustaisia naisia, jotka ovat kaiket päivät kotona eivätkä osaa suomea. Hän kertoo esimerkin kuvaukseen sopivasta naisesta. Nainen on asunut Suomessa jo 25 vuotta.

Sidorova korostaa asenteen merkitystä työllistymisessä. Sen lisäksi tarvitaan tehokkaita työllistämistoimia. Sidorovalla on kehittämisehdotus.

– Muutimme puolisoni kanssa Venäjältä Ouluun vuonna 2011. Puolisoni ei osannut suomea ja hän joutui odottamaan puoli vuotta kielikurssille pääsyä. Kun hän viimein pääsi kurssille, ryhmässä oli noin 30 oppilasta. Kurssilaisten suomen kielen taso ja koulutustausta vaihtelivat paljon. Kielikurssille pitäisi päästä heti ja opetukseen tulisi panostaa, Sidorova toteaa.

Saari sanoo Vantaan olevan ”ehkä Suomen paras” siinä, miten työllistämisessä tehdään pitkäjänteistä työtä.

– Meillä ei tapahdu sitä, että yritetään jotain ja sitten ulos. Me katsomme, että asiakas löytää hänelle sopivan työn tai opiskelupaikan.

Maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten työllistäminen on Vantaalla painopistealueena, sillä vieraskielisten työttömien määrä on noussut.

– Kasvu johtuu lähinnä siitä, että Vantaalle muuttaneista suuri osa, noin 80 prosenttia, on vieraskielisiä, Saari sanoo.

Vantaalla maahanmuuttajien työllistymistä edistetään muun muassa pajajaksoilla.

Tuupakassa sijaitsevassa valmennustalossa työskentelevä palveluesimies Pirjo Hyvärinen kertoo, että pajatyöskentelyä ohjataan suomeksi ja sen lisäksi asiakkaille tarjotaan suomen kielen opetusta. Valmennuksessa voi suorittaa esimerkiksi hygieniapassin ja työturvallisuuskortin. Tarjolla on lisäksi uraohjausta.

Hyvärinen toteaa Vantaalla olevan tarjolla myös työtä, johon ei tarvita juurikaan koulutusta. Hyvärinen ja Sidorova kuitenkin muistuttavat, että suomen välttävä osaaminen on tärkeää lähes joka työssä.

– Siivoustyössäkin on turvallisuusohjeita, jotka pitää ymmärtää. Pitää osata myös laimentaa liuoksia ja tietää, mitä tarkoittaa hapan ja emäksinen. Tosin oppia voi myös siten, että toinen näyttää, Sidorova pohtii.

Kuntouttava työtoiminta

Työpajoissa työskentely on osa kuntouttavaa työtoimintaa.

Yksi jakso kestää kolme kuukautta. Kaiken kaikkiaan kuntoututtavassa työtoiminnassa voi olla vuoden.

Tuupakan valmennustalon asiakkaista lähes puolet on maahanmuuttajia.

Työllisyyspalveluiden valmennustaloilla on vuodessa yhteensä noin 700 asiakasta.

Kaupungin järjestämässä kuntouttavassa työtoiminnassa ja ostopalveluissa on vuosittain yhteensä noin 1700 asiakasta.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut