Stadin ammatti- ja aikuisopisto on saanut kahtena vuonna puoli miljoonaa euroa tukea vahvistamaan opiskelijoiden suomen taitoa.
Joissakin tutkinnoissa vieraskielisten opiskelijoiden määrä on yli puolet.
Koulun penkille joutuivat yllättäen myös opettajat.
– Lisärahalla olemme saaneet palkattua asiantuntijaopettajia, jotka hallitsevat kielitietoisen opetuksen, rehtori Eeva Sahlman kertoo.
– Puutteellisesti suomea hallitseville on olemassa opetusmenetelmiä, jotka toimivat paremmin kuin perinteinen luokkaopetus.
Kielitietoinen opetus tarkoittaa esimerkiksi selkokielistä, hitaampaa puhetta ja slangin välttämistä.
– Meille on tyypillistä käyttää erikoiskieltä, kun innostumme. Kuvien ja etenkin liikkuvan kuvan käyttäminen auttaa, samoin konkretisoiminen, Sahlman luettelee.
Avainasemassa ovat yksinkertaistaminen ja ajan antaminen oppimiselle alkuvaiheessa.
– Voimme opettaa hitaammin, selkeämmin, visuaalisemmin. Tästä hyötyvät myös kantasuomalaiset, jotka eivät ole menestyneet hyvin koulussa, Sahlman sanoo.
Asiantuntijaopettajien menetelmiä on opetettu myös muille opettajille.
Tuki painottuu opintojen alkuvaiheeseen.
– Jokainen tietää sen pettymyksen tunteen, jos ei pärjää. Kun opiskelija huomaa, että hän selviää kielellisesti, se kiinnittää hänet paremmin opintoihin. Kokemus kannustaa myös parantamaan kielitaitoa.
Nykyisin iso osa ammattiin opiskelusta tapahtuu työpaikoilla.
– Lisärahan turvin pääsemme kouluttamaan myös työpaikan ohjaajia samaan ideologiaan.
Vieraskielisten osuus opiskelijoista on noussut nopeasti.
– Kone- ja tuotantotekniikka on ääriesimerkki, jossa yhdessä tutkinnossa vieraskielisiä opiskelijoita on 80 prosenttia. Mutta sosiaali- ja terveysalallakin mennään jo lähemmäs 50 prosenttia.
– Tämä vaatii meitä muuttamaan ”mindsettiä”. Pedagogiikan on tuettava sitä, että opiskelijat saisivat suoritetuksi edes tutkinnon osia, Sahlman näkee.
Suomalaisen peruskoulun käyneillä kielellisten ja matemaattisten valmiuksien pitäisi olla kunnossa, mutta osa tulee opintoihin lähtömaansa taustalla.
– Meillä on koko joukko opiskelijoita, jotka eivät ole käyneet peruskoulua. Vanhempina opiskelemaan tulevilla on paljon osaamista, jonka he ovat hankkineet lähtömaassaan. Meidän haasteemme on tunnistaa se, Sahlman sanoo.
Kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Pia Pakarinen kertoo, että määräraha on kohdistettu peruskoulussa saatujen valmiuksien parantamiseen. Kohteena ovat opiskelijat, joiden keskiarvo on alle 6:n.
– Tutkimusta tuen vaikuttavuudesta ei ole vielä tehty, ja aikajännekin on varsin lyhyt siihen. Stadin ammattiopistossa määrärahaa on pidetty hyödyllisenä opinnoissa selviytymisen kannalta, Pakarinen toteaa.
Ammattiopistolle positiivisen diskriminaation tuki on ollut tärkeä.
– Se on ollut äärimmäisen positiivinen ja hyvä lisäapu. Se on auttanut ajattelemaan opetusta uudella tavalla.
– Olemme onnistuneet, jos opiskelukokemus paranee ja opinnot jouduttuvat, Sahlman summaa.
Positiivisen diskriminaation tukea on ammattiopistolle luvassa vielä kaksi vuotta.