Vaikka työuupumusta on tutkittu paljon, sen tunnistaminen ajoissa on edelleen haastavaa. Työterveyslaitoksen tuore hanke pyrkii tuottamaan työterveyshuollon käyttöön raja-arvot työuupumuksen hälytysmerkeistä ja vakavasta työuupumuksesta.
Hankkeessa suunnitellaan "liikennevalomallia", joka mittaisi neljää työuupumuksen oiretta: kroonista väsymystä, henkistä työstä etääntymistä sekä kokemusta kognitiivisen (tiedollisen) ja emotionaalisen (tunneperäisen) hallinnan heikentymisestä.
Työuupumuksen taustalla on pitkittynyt kokemus työlle annettujen panostusten ja siitä saatujen vastineiden (esimerkiksi toimeentulo, aikaansaaminen ja arvostus) epätasapainosta, joka kuormittaa ja aiheuttaa uupumusluonteista väsymystä sekä muita uupumusoireita.
– Moni työuupunut kertoo jatkuvasta, hellittämättömästä väsymyksestään, työn merkityksellisyyden katoamisesta sekä siitä, ettei enää pysty keskittymään eikä muistamaan asioita. Myös tunnereaktiot, kuten itkuun purskahtaminen tai suuttuminen, ovat tyypillisiä ja voivat tulla itsellekin yllätyksenä, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen kuvaa.
Tuhansista työuupumustutkimuksista huolimatta Suomessa ei tähän asti ole ollut kliinisesti määriteltyjä työuupumuksen raja-arvoja, jotka auttaisivat tunnistamaan riittävän ajoissa työuupumuksen.
Raja-arvot määritellään tutkimushankkeessa, jossa selvitetään työuupumuksen, työn imun ja työholismin tilaa ja yleisyyttä suomalaisten työntekijöiden keskuudessa. Tavoitteena on myös saada tietoa siitä, kuinka moni suomalainen kärsii työuupumuksesta.
Työterveyslaitoksen koordinoimassa seurantatutkimuksessa ovat mukana A-lehtien, Fujitsun, IBM:n, Ilmarisen, Kuopion kaupungin, NCC:n, Snellmanin ja Wipakin työyhteisöt, jotka edustavat monipuolisesti erilaisia toimialoja ja ammattiryhmiä.