Helsinki kohdisti katseensa Malmin kenttään ja muille uusille rakentamisalueille – "Itämetron jatkeen rakentaminen alkaa aikaisintaan 2030-luvulla"

A Päivi Tuovinen

Sanna Jompero

Itämetron jatkeen rakentaminen voisi käynnistyä aikaisintaan 2030-luvulla, sanoo Helsingin maankäytön ja kaupunkirakenteen apulaispormestari Anni Sinnemäki

– Metron suunnittelu ja rakentaminen ovat riippuvaisia tietenkin yleiskaavasta ja rakentamisesta. Jos Östersundom rakennetaan merkittäväksi kaupunginosaksi, sinne tulee metro, Sinnemäki toteaa.

Lue myös:Helsingin Sipoon "ryöstöstä" jo 10 vuotta, mikä on muuttunut? – Asukas: "Ei mikään, mutta ehkä se on ihan hyväkin"

Helsingin kymmenen vuotta sitten hallintaansa saaman Lounais-Sipoon rakentamista ovat hidastaneet kolmen kunnan yleiskaavasta hallinto-oikeuteen tehdyt valitukset.

– Ennen oikeuden ratkaisua Östersundomin suunnittelu ei voi merkittävästi edetä, Sinnemäki jatkaa.

Tosiasia on, että asian junnattua vuosia paikoillaan myös Helsingin suunnitelmat siitä, minne päin kaupunkia rakentaminen halutaan keskittää, ovat muuttuneet.

Helsingillä on vireillä lukuisia täydennysrakennuskohteita, kokonaan uusia asuinalueita ja Malmin kenttä.

Sinnemäki myöntää, että Östersundomiin rakentaminen on kallista ja myös naapurikuntien, kuten Vantaan, suunnitelmat vaikuttavat Helsinkiin.

– Vantaan prioriteetit rakentamisessa ja kehittämisessä eivät tällä hetkellä ole Östersundomin suunnalla. Haastavaa on ollut myös löytää yhtälöä, jossa samaan aikaan toteutuisi luontoarvojen säilyttäminen ja riittävän iso asukasmäärä rahoittamaan vaadittavat investoinnit. Metroinvestointi on mittava.

Lounais-Sipoon rakentamisessa on montakin ongelmaa. Yksi on se, että alue on syrjässä aikalailla kaikesta, maa on rakentamiselle haastavaa suomaata, alueelta puuttuu kokonaan infra ja se on pitkälti luontoarvoiltaan merkittävää Natura-aluetta. Vielä vuonna 2009 ajatuksena oli, että metro olisi kulkenut vuonna 2015.

Myös ihmisten asumismieltymykset ovat Sinnemäen mukaan vuosien varrella muuttuneet.

– Ihmiset valitsevat nyt kerrostaloasumisen huomattavasti useammin kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Tämä on Helsingissä tarkoittanut kaupungin kasvua sisäänpäin ja tiivistyen. Samalla kysyntä pientaloille ja townhouseille on laskenut.

Helsingin Uutiset kertoi äskettäin (HU 28.–29.9.) Östersundomin asukkaiden suhtautumisesta tilanteeseen. Kymmenessä vuodessa asukkaiden mukaan juuri mitään ei ole tapahtunut.

Lounais-Sipoo liitettiin Helsinkiin vuonna 2009. Sipoo vastusti liitosta.

Aiheeseen liittyvää

  1. Helsingin Sipoon "ryöstöstä" jo 10 vuotta, mikä on muuttunut? – Asukas: "Ei mikään, mutta ehkä se on ihan hyväkin"
    28.9.2019 11:20
  2. Sipoo hautasi vanhat kaunat ja hyväksyi Östersundomin yleiskaavan
    10.10.2018 12:21
  3. Metrolinjat irti toisistaan tulevaisuudessa? – "Länsimetrolla on ollut kielteisiä vaikutuksia itämetroon"
    3.3.2018 8:20
  4. Sipoosta löytyy merkittävä keskiaikainen linna, jonka kuitenkin vain harva tietää – "Poikkeuksellisen hieno kohde"
    11.7.2019 20:40

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut