Tulevaisuudessa yhä suurempi osa yhteiskunnan palveluista tuotetaan koodilla. Näin sanoo koodauskoulu Hive Helsingin toimitusjohtaja Oona Ylänkö, jonka mukaan teknologia koskettaa jo nyt kaikkia aloja.
– Teknologian levitessä kaikille aloille tarvitsemme monenlaisia ihmisiä ratkaisemaan erilaisia ongelmia koodin avulla, hän sanoo.
Ylängön mukaan esimerkiksi julkista hallintoa digitalisoidaan jo vauhdilla.
– Teknologialla voidaan esimerkiksi edistää terveydenhuoltoa tuottamalla älykkäitä terveyspalveluita, kehittää koulutusta tuottamalla virtuaalisia oppimisympäristöjä ja säästää luonnonvaroja kehittämällä yhä toimivampia julkisen liikenteen palveluita.
Ylänkö huomauttaa, että koodausosaaminen ja teknologia ovatkin avainasemassa ratkaistaessa globaaleja haasteita, kuten ilmastonmuutosta.
– Teknologian avulla tietoa voidaan hyödyntää tehokkaasti ja rakentaa helposti skaalautuvia ratkaisuja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ryhmä koodareita voi kehittää ratkaisun täällä Suomessa, ja hetken päästä se on miljoonien saatavilla ympäri maailmaa. Tämänkin vuoksi on tärkeää, että näitä ratkaisuja on kehittämässä monimuotoinen joukko ihmisiä ja että näissä ratkaisuissa nousee esiin erilaisia näkökulmia ja osaamista.
Digitalisaatio ja tekoäly muuttavat yhä voimallisemmin työelämää. Ylängön mukaan koodausosaamisella onkin paikkansa alalla kuin alalla.
– Hiven pedagogiikka tarjoaa tähän hyvän pohjan. Tulevaisuudessakin tarvitsemme kuitenkin paljon erilaista osaamista ja erilaisia lähestymistapoja, eikä kaikkien tarvitse olla koodareita. Tärkeintä on se, että tuomme erilaista osaamista yhteen.
Suomessa täysin uudenalainen koodaajia kouluttava Hive Helsinki aloittaa lukukautensa Oona Ylängön johdolla lokakuun 14. päivä. Keväällä järjestetyssä ensimmäisessä haussa tuli yli 10 000 hakemusta opiskelijoiksi mieliviltä.
– Yli 10 000 hakemuksen jälkeen ensimmäiseen hakujaksoon karsiutui 365 hakijaa. Heistä noin viidennes oli naisia. Nuorin hakija oli 16-vuotias ja vanhin 55. Suurin osa hakijoista oli 18 ja 30 ikävuoden välillä, Ylänkö kertoo.
Kynnys hakea opiskelijaksi koodauskouluun on haluttu tehdä mahdollisimman matalaksi.
– Matala kynnys on mahdollistanut, että hakijamme tulevat hyvin erilaisista taustoista. Hakijoiden joukossa on sekä suoraan lukiosta tulleita että keski-ikäisiä. On maanviljelijä, siivooja, lastentarhanopettaja, hissiasentaja, pelinkehittäjä ja oboen soittaja, Ylänkö luettelee.
Hiven vertaisoppimiseen perustuvan mallin mukaisesti nämä erilaisista taustoista tulevat ja eri-ikäiset ihmiset oppivat toisiltaan ja toimivat toistensa opettajina.
– Uskon, että tämän yhteistyön lopputuloksena tulemme näkemään innovatiivisia tuotteita, palveluita ja ratkaisuja, jollaisia ei ole ennen nähty.
Myös Ylängöllä itsellään on työkokemusta eri aloilta. Hänen ensimmäinen työpaikkansa oli Helsingin Sanomien asiakaspalvelussa. Työtä tehtiin ihmisten, ei koodien parissa.
– Asiakaspalvelutehtävissä pääsin kohtaamaan ihmisiä, joihin en muuten olisi ikinä törmännyt. Jäin välillä suustani kiinni tilaajien kanssa. Eräskin asiakaspalvelupuhelu päättyi siihen, että iäkkäämpi naishenkilö kutsui minut luokseen pullakahveille Mikkeliin, Ylänkö muistelee.
Heinäkuussa alkaneessa uudessa työssään Ylänkö kertoo panostavansa erityisesti siihen, että koulu avaisi opiskelijoille ovia mille tahansa alalle hoitoalalta teollisuuteen, yrittäjyyteen, designiin tai mahdollisiin jatko-opintoihin.
– Uskon meidän tuottavan Suomelle yhteistyökykyisiä, sinnikkäitä, tarkkoja ja luovia ongelmanratkaisijoita. Toiveemme on, että Hivestä valmistuu lahjakkaita koodareita kaikille aloille, ei pelkästään it- tai pelialalle.
Hive Helsinkiin on ollut suuri tunku, ja sisään pääseville opiskelijoille se on luultavasti hyvin innostava paikka. Miten pidetään huolta, ettei koodaaminen muodostu opiskelijalle elämän ainoaksi sisällöksi?
Omasta jaksamisestaan huolehtiminen on Ylängön mukaan tärkeä taito jokaiselle.
– Korostamme opiskelijoille taukojen ja levon tärkeyttä. Opiskelemaan hakeneiden tukena oli jo toisesta hakujaksosta alkaen myös opintopsykologi.
Ylängölle itselleen suurimmaksi stressin aiheuttajaksi muodostuu liiallinen yksin tekeminen.
– Stressi on usein merkki siitä, että minun kannattaa osallistaa työhöni muita, hän pohtii.
Hyvää vastapainoa tietokonetyöskentelylle löytyy esimerkiksi koulun virkistysalueelta, jonne on ripustettu puolapuut. Kouluun rakennetaan myös pieni kuntoilunurkkaus ja lukukauden alussa kokeillaan myös joogaa.
– Kannustamme opiskelijoita pitämään itsestään huolta, koska koemme, että se on osa hyvän koodarin määritelmää ja siksi tärkeä taito oppia. Työn ja vapaa-ajan tasapaino on kuitenkin kaikille yksilöllistä ja uskon, että kaikkein tärkeintä on selvittää, mikä toimii parhaiten itselle.