Poliisilla ei ole keinoja puuttua alle 15-vuotiaiden tekemiin vakaviin rikoksiin. Näin toteaa Helsingin poliisin nuorisoryhmän rikoskomisario Marko Forss
Nettipoliisi Fobbana tunnetuksi tullut Forss on toiminut puolitoista vuotta ryhmässä, joka keskittyy alle 18-vuotiaiden helsinkiläisnuorten tekemiin rikoksiin.
Joukossa on kaikenlaista rikollisuutta aina varkauksista ja vahingonteoista huumausainerikoksiin, pahoinpitelyihin, seksuaalirikoksiin sekä ryöstöihin. Ryöstöissä sekä uhri että tekijä ovat usein alaikäisiä.
Forss sanoo, että jos esimerkiksi kouluissa on vakavampi kiusaamistapaus, monesti rehtori ohjeistaa vanhempia tekemään rikosilmoituksen poliisille.
– Poliisi voi puhuttaa tekijää, mutta valitettavasti edes poliisin auktoriteetti ei kaikille riitä. Meillä ei ole pakkokeinoihin liittyviä työkaluja puuttua, kun kyse on alle 15-vuotiaista, ei vaikka kiusaaminen olisi jatkuvaa, Forss toteaa.
Tapaukset jäävät koulun, vanhempien ja koulun ulkopuolisten tilanteiden osalta mahdollisesti lastensuojelun selvitettäviksi.
Forss mainitsee, että yhdessä tapauksessa poliisi suoritti laajan esitutkinnan alle 15-vuotiaiden tekijöiden osalta, kun kyse oli helsinkiläiskoulun wc:n polttamisesta, joka täytti törkeän tuhotyön tunnusmerkit.
Esitutkinta suoritettiin koulun vahingonkorvausvaatimusten takia.
Forssin mukaan 12–13-vuotiaita rikoksentekijöitä nuorisoryhmä kohtaa harvoin, mutta 14-vuotiaita jo selvästi useammin. Tehokkaita keinoja puuttua ei ole, ellei lainsäädännössä muuteta rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa tai pakkokeinolakiin liittyvää sääntelyä.
Forssin mielestä nykyisin alaikäisten rikosten kohdalla painottuvat tekijän oikeudet.
– Jos alaikäinen syyllistyy vaikka seksuaaliseen ahdisteluun ja kourii toista haaroista, niin asiaa helposti vähätellään. Jos sama tapahtuu työpaikalla, siitä nousee meteli ja tulee rikosilmoitus.
Toki aikuinen tajuaa tekonsa vakavuuden paremmin kuin teini-ikäinen – silti Forss sanoo miettivänsä jäävätkö uhrin oikeudet joskus sivuosaan.
Kun kyse on 15 vuotta täyttäneistä, poliisin keinovalikoimassa on matkustuskielto, sekä vuoden alussa voimaan tullut tehostettu matkustuskielto.
Perusmuotoisessa matkustuskiellossa nuori voidaan määrätä olemaan kotona tai lastensuojelulaitoksessa tiettynä aikana tai kieltää menemästä tiettyyn paikkaan.
Tehostettua matkustuskieltoa valvotaan sähköisesti jalkapannalla ja se vaatii epäillyn suostumuksen, sekä tuomioistuimen päätöksen.
– Se on vahvempi ja valvottu versio matkustuskiellosta.
Forssin mukaan matkustuskielto ylipäätään on tehokas keino katkaista rikoskierre.
– Monesti se on myös nuorelle takaportti sanoa kaveriporukalle, että en voi nyt tulla, kun mulla on tämä matkustuskielto, Forss kertoo.
Sen sijaan lastensuojelulaitoksilla ei Forssin mukaan ole todellisuudessa keinoja rajoittaa alle 18-vuotiaita.
– Jos lapsi haluaa hatkaan, hän lähtee hatkaan. Pelkästään Helsingissä oli viime vuonna 800 hatkahakua, Forss sanoo.
– Meillä on velvollisuus suojella näitä lapsia, jotka yhteiskunta on ottanut huostaan ja suojelukseensa, Forss painottaa.
– Käytännössä se ei kuitenkaan onnistu. Tämä asetelma on minusta aika hassu.
Hatkassa nuori syyllistyy usein päihderikoksiin ja vakavampiinkin rikoksiin. Lisäksi hänestä saattaa tulla itsekin seksuaalirikoksen tai pahoinpitelyn uhri.
Myönteisiä kehityskulkujakin poliisi kuitenkin näkee. Forss sanoo, että Helsingin OmaPoliisi-mallista on saatu hyviä kokemuksia.
– Siinä poliisi on nuoreen yhteydessä esitutkinnan ulkopuolella ja lisäksi Aseman lasten Pasila-hanke ottaa kopin nuoresta.
Hankkeessa nimensä mukaisesti vaikka haetaan nuori Pasilasta, jos tämä on ollut kiinniotettuna.
– Mitä vahvemmin näitä lapsukaisia tuetaan, sitä paremmin tämä toimii. Hyvin vähäinen määrä nuoria tulee meille enää takaisin mistään vakavammasta rikoksesta epäiltynä, Forss kertoo.
Esimerkiksi nuorten tekemien ryöstöjen määrä Helsingissä on vähentynyt.
– Alle sadasta selvästi puhutaan, Forss sanoo viime vuoden tilastosta.