Leipurit haluavat nyt maatiaisia – Vanhojen viljalajien makuvalikoima kasvaa

Siirtyminen luomuun on ollut Malmgårdille oikea ratkaisu, pohtii 13. omistaja, kreivi Henrik Creutz emmerpellossa. Mirja Hussain

toimitus

Jos ostamme viiniä, on luonnollista valita se esimerkiksi käytetyn rypälelajikkeen mukaan. Eihän ole sama, mistä viini on tehty. Sama pätee myös jauhoihin.

– Ihmiset luulevat, että jauho on jauhoa. Ei se ole totta. Niissä on eroja, sanoo Kristina Creutz Malmgårdin kartanosta.

Loviisalaiskartano viljelee erikoisviljoja, kuten muinaisvehnä emmeriä ja maatiaisviljoja. Speltti on ollut viljelyohjelmassa vuodesta 1995.

– Emmer on vanhempi vilja kuin speltti. Se kuuluu vehnäperheeseen, mutta siinä ei ole sitkoa. Sen sijaan siinä on todella hieno maku, kertoo kreivi Henrik Creutz, kartanon 13. omistaja.

– Emmerin kasvuaika on pitkä, vapusta syyskuuhun. Moni muu vilja on jo kuivurissa, kun emmer puidaan.

Malmgårdin viljavalikoima on osa laajempaa ilmiötä.

– Vanhojen viljalajikkeiden suosion nousu on ollut maailmalla vireillä jo pitkään. Ensimmäiset viljelijät aloittivat jo 30 vuotta sitten, kertoo maatiaiskasveihin erikoistunut Annika Michelson

Hän toimii lehtorina Hämeen ammattikorkeakoulussa Mustialassa.

Jauhot eivät ole vain jauhoja. Moni asiakas kysyy jo lajiketta. Kuva: Mirja Hussain Mirja Hussain

Maatiaisvehnää kartanon pelloilla on useampaa laatua, kuten Dala ja Öölanti. Yksi syy maatiaislajikkeiden suosion nousuun on hapanjuurileivonta.

– Monet ovat myös sanoneet, että vanhat lajikkeet sopivat paremmin heidän ruoansulatukselleen. Seuraava suuri asia onkin täysjyvä, se tekee tuloaan, Kristina Creutz kertoo.

Yksijyväinen vehnä eli einkorn on myös nousussa, ja Malmgårdin peltoonkin se ilmestyy jossain vaiheessa.

Maatiais- ja muinaisviljat tuottavat vähemmän satoa kuin tavalliset viljat. Maatiaiset vievät pellossa enemmän tilaa, ja niillä on suuremmat juuristot kuin jalostetuilla lajikkeilla. Sen ansiosta ne myös ottavat pellosta enemmän ravinteita.

– Vaikka kilomääräisesti tuotto per hehtaari on nykyviljaa pienempi, maatiaislajikkeissa on enemmän ravinteita, kuten esimerkiksi valkuaisaineita ja kivennäisaineita, Annika Michelson sanoo.

Maatiaiset tukevat myös ekosysteemiä.

– 200 vuotta sitten kaskeen kylvettiin kerralla kolme kasvia: ohra, ruis ja nauris. Ensin korjattiin ohra, sitten syksyllä kaskinauris ja seuraavana vuonna ruis. Tätä yritetään tuoda uudelleen esille. Näin voidaan vähentää torjunta-aineiden käyttöä, Annika Michelson sanoo.

Ihmiset ovatkin kiinnostuneita kasvattamaan viljaa puutarhoissaan. Chilit vaihtuvat maatiaisviljaan.

Tanskalaistutkimus osoitti, että eri ruislajikkeet maistuvat eri tavalla jopa eri makupareissa. Jokin vilja maistuu vaikkapa lapsille erityisen hyvin. Viljojen monimuotoisuutta yritetäänkin nyt palauttaa.

– Eri maaperästä tulee erimakuista viljaa, vaikka olisi kylvetty samaa lajiketta.

Emmervehnän jyvä on suuri ja karkea. Kuva: Mirja Hussain Mirja Hussain

Malmgårdin kaltaiset tilat jauhattavat viljansa pienissä myllyissä tai jauhavat osan tuotteista itse. Kilohinta nousee väkisinkin korkeammaksi kuin isojen myllyjen jauhojen.

– Etsimme koko ajan lajikkeita, jotka sopivat luomuviljelyyn. Opimme itse koko ajan lisää ja käymme ulkomailla tapaamisissa, joissa viljelijät, myllärit ja leipurit puhuvat aiheesta, Henrik Creutz kertoo.

Tilan ruis on nimeltään sangaste, ja se on kotoisin Virosta. Lajikkeen koti on samanniminen kartano, jonka kreivi on tehnyt työtä lajikkeen kehittämiseksi.

Malmgårdissa ollaan kiinnostuneita maakuntien omista viljoista.

– Meilläkin viljelyssä olevat Dala ja Öölanti ovat ruotsalaisia maatiaisviljoja. Olisi hienoa, jos voisimme jonain päivänä viljellä uusmaalaista vehnää, Kristina Creutz miettii.

Koko ajan pitää opiskella lisää. Henrik Creutz käy kansainvälisissä leipureiden ja viljelijöiden tapaamisissa puhumassa viljasta. Kuva: Mirja Hussain Mirja Hussain

Mustialan pelloissa kasvaa useita paikallisia kantoja ja Malmgårdin kaipaamia uusmaalaisia vehniäkin kolme. Nyt siemenviljan määrää kasvatetaan lisäysviljelyllä. Menee kolme neljä vuotta ennen kuin ne pääsevät laajempaan viljelyyn.

– Lisäystä tekevät vapaaehtoiset viljelijät, ensin puutarhoissa passaten ja sitten peltoalalla. Aluksi lisätään vehnää, sitten tulevat kaura, ruis ja ohra, mutta myös härkäpapua, tattaria ja herneitä, joista tiedetään, mistä ne ovat alun perin kotoisin, Annika Michelson kertoo.

Kannat ovat peräisin geenipankista, josta niitä nyt haetaan takaisin. Haasteena on löytää viljelijöitä, jotka voivat ryhtyä työhön.

– On tärkeää, että maatiaisviljoille on olemassa markkinat ennen sitä ja että esimerkiksi leipurit ovat mukana alusta asti.

Osa viljasta jauhetaan itse, osan tekevät pienet myllyt tilaustyönä. Ne voivat olla erikoistuneet tiettyihin tuottaisiin, Kristina Creutz kertoo. Kuva: Mirja Hussain Mirja Hussain

Malmgårdissa on kokeiltu myös kaskiruista. Kyseessä on ruislajike, joka kylvettiin kaskeen, kuten nimikin kertoo. Kun suomalaisia muutti Norjaan 1600-luvulla, muuttokuormassa oli rukiin siemeniä. Niitä löydettiin 1960-luvulla vanhasta riihestä: kymmenestä löydetystä jyvästä seitsemän iti. Niistä alkunsa saanutta kantaa pidetään elinvoimaisena Tammelassa Mustialan tilalla.

– Se on todella vaikea viljellä. Se pitää kylvää keskikesällä, vaikka kyseessä on syysvilja, Henrik Creutz kertoo.

Kuva: Mirjam Hussein, Eveliina Salomaa Mirjam Hussein, Eveliina Salomaa

Malmgårdin kartano on perustettu vuonna 1606, ja vuodesta 1614 se on ollut Creutzin suvulla.

– Lypsylehmät lähtivät 1986, ja siitä vielä 15 vuoden ajan meillä oli lihakarjaa. Sen jälkeen keskityimme pelkkään viljaan. Luomuun siirryimme 1995. Se on ollut oikea ratkaisu, Henrik Creutz toteaa.

Vuosituhannen alussa kartanon ovet avattiin yleisölle ja tilalle avattiin puoti. Viljasta ei tehdä vain jauhoja ja ryynejä. Kartanolla on myös oma panimo. Oluen ystävät saavat osansa niin speltti- kuin emmersadostakin.

Viljasato myydään muun muassa ravintoloille ja oman tilapuodin kautta kuluttajille. Erikoisviljat myydään usein juuri näin, suoramyyntien ja puotien kautta suoraan kuluttajille. Jotkut tilat ja myllyt toimittavat tuotteita myös paikallisiin marketteihin.

Kuva: Mirjam Hussein, Eveliina Salomaa Mirjam Hussein, Eveliina Salomaa

Annika Michelson uskoo, että ruokakauppaan on laajemminkin tulossa pelloilta tähdenlentoja, kuten vaikka jo myynnissä olevat maatiaislajikkeet Dala ja Öölanti.

– Asiakkaat oppivat kysymään tiettyä lajiketta. Ehkä voimme jonain päivänä saada viljaa joka sopii juuri paikallisiin ruokiin, vaikka ruista kalakukkoon tai mämmiin.

Michelsonin mukaan ihmiset pitää opettaa viljojen vuosikertoihin.

– Norjassa on jauhotastingit, joissa viljat testataan, ja sitten kerrotaan, onko sato leipäviljaa vai syödäänkö se vohveleina. Valistunut kuluttaja ymmärtää, miten ilmasto vaikuttaa jauhojen ominaisuuksiin.

Vanhat viljat toimivat eri tavoin kuin anonyymit nykyjauhot, ja se voi muuttaa jopa keittokirjojen reseptiikkaa. Pian vanhat keittokirjat ovat taas toimivia, Annika Michelson huomauttaa.

Ja mikä on seuraava iso trendi? Se on kivimyllyllä jauhettu täysjyvä, povaa viljalehtori.

Kuva: Mirjam Hussein, Eveliina Salomaa Mirjam Hussein, Eveliina Salomaa

Kirjoittaja: Mervi Pasanen

Paikallisia

Maatiaisviljat ja vanhat viljalajikkeet ovat ajalta ennen väkilannoitteita.

Monet maatiaiskannat ovat paikallisia ja siksi sopeutuneet tietynlaisiin olosuhteisiin.

Maatiaisviljat katosivat paremmin satoa antavien lajikkeiden tieltä. Kehitys alkoi 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä.

Viidessäkymmenessä vuodessa suuri osa maatiaislajikkeista oli kadonnut. Viimeisenä kohtalon koki ruis 1970-luvulla.

Maatiaislajikkeiden suosio on nousussa niiden hyvän maun vuoksi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Kuva: Uimastadionille muodostui heti jono, kävijämäärää voi seurata verkossa – saunat pidetään toistaiseksi kiinni
  2. Koronarajoitukset purettiin vihdoin! – Suosittu kaupunkikeidas otti käyttöön jopa yhteisögrillin
  3. Maailman ensimmäinen Muumi-teemainen sisäpuisto tulossa pk-seudulle – lentoaseman läheisyys voisi tuoda ulkomaalaisia turisteja
  4. Keskuskortteleiden suunnittelu etenee – tavoitteena muodostaa Jätkäsaaren maamerkki
  5. SDP ja vihreät nokittelevat liikuntahallista – hankkeen vetäjä pitää Pirkkola-äläkkää erikoisena: "Mielipiteensä olisi voinut esittää monessa kohtaa, eikä vasta kun ollaan laittamassa lapiota maahan"
  6. T24: Viron koronavirustilanne: 1 870 tartuntaa, 26 sairaalahoidossa ja 68 kuolemantapausta
  7. Miehen auto takavarikoitiin – poliisi syystä: "Rikoskierteen katkaisemiseksi"
  8. T24: Raparperikuohuviinistään tunnettu virolainen Nudist avaa Telliskiveen vierailukeskuksen ja ravintolan
  9. Terveydenhuollossa laitettiin laskuihin asiakkaiden henkilötunnukset, tietosuojavaltuutettu ärähti
  10. Tutkimus: iso osa suomalaisista uskoo uutisten koronavirusasiantuntijoita
  11. Helsinki International Horse Show'ta ei järjestetä tänä vuonna – "Koko maailmancup-sarja on vaakalaudalla"
  12. Helsingin herkkupaikalle avataan jättimäinen irkkupubi – koronavirus sotki avaamisaikataulun
  13. T24: Koronakriisi romahdutti suomalaisten tekemien kiinteistökauppojen määrän Virossa
  14. Matkustajat: Helsinki-Vantaa on paras lentoasema Pohjois-Euroopassa
  15. Ravintolat, kahvilat ja monet muut paikat aukeavat taas – listasimme kesäkuun alun höllennykset koronarajoituksissa

Näytä lisää

Luetuimmat

  1. Vierustoveri lentokoneessa yski tauotta – perusterve Eva sai maaliskuun lopussa koronan ja kävi kahden tunnin päässä kuolemasta, kuntoutuminen jatkuu yhä
  2. Janne Kilpinen rakennutti minitalon Helsinkiin, neliöitä piti lisätä viranomaisen vaatimuksesta – hirret veistetty käsityönä Vienan Karjalassa
  3. Trendiravintola joutui yllättävien ongelmien eteen Helsingissä – "Kaikki tiskaavat nyt"
  4. Sandro lopettaa Espoon Tapiolassa – tilalle Thermanien omistama Hietalahdenrannasta tuttu sporttibaari
  5. Helsingin herkkupaikalle avataan jättimäinen irkkupubi – koronavirus sotki avaamisaikataulun
  6. SDP ja vihreät nokittelevat liikuntahallista – hankkeen vetäjä pitää Pirkkola-äläkkää erikoisena: "Mielipiteensä olisi voinut esittää monessa kohtaa, eikä vasta kun ollaan laittamassa lapiota maahan"
  7. Maan alta paljastui karu yllätys Konepajalla: 1500-paikkaiseksi suunniteltu terassi kutistuu murto-osaan – "Saa nähdä miten porukka löytää tänne"
  8. Koronarajoitukset purettiin vihdoin! – Suosittu kaupunkikeidas otti käyttöön jopa yhteisögrillin
  9. Karu päätös lähiöriidalle: miehen epäillään sytyttäneen asunnon tuleen tahallaan Kontulassa – poliisi tutkii murhan yrityksenä
  10. Maailman ensimmäinen Muumi-teemainen sisäpuisto tulossa pk-seudulle – lentoaseman läheisyys voisi tuoda ulkomaalaisia turisteja
  11. Hurja ryntäys julkkiskokin ravintolaan: Kaikki pöydät varattiin kuukaudeksi eteenpäin – näissä paikoissa on vielä tilaa Helsingissä
  12. Seppo Fränti, 70, lahjoitti taidekokoelmansa Kiasmaan – "Hankin vain töitä, jotka sytyttävät minua ja osoittavat elämän merkkejä"
  13. Viimeinen silmäys yli 100-vuotiaaseen ravintolaan? – Helsingin klassikko etsii uutta omistajaa
  14. Puistoruokailu leikkipuistoissa alkaa maanantaina - nämä puistot auki
  15. Keskuskortteleiden suunnittelu etenee – tavoitteena muodostaa Jätkäsaaren maamerkki

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.