Aarne perusti kerrostalon sisäpihalle kolme hyönteisbaaria Helsingissä – "Tehneet hyvää myös taloyhtiön ilmapiirille"

Lauttasaarelainen Aarne Reunala seisoo kerrostalon pihalla itse kehittelemänsä kaatonokkainen juomapullo kädessään.

– Mulla on täällä monta baaria, huikkaa Reunala ja kävelee pihalla seisovan katkaistun puun luokse, missä sijaitsee yksi miehen kehittelemästä kolmesta hyönteisbaarista.

Nokkapullo on tärkeä, jotta Pommacin ja siirapin sekaista yhdistelmää saa parhaiten kaadettua hyönteisbaarin sydämenä toimivan sienen päälle.

Idea hyönteisbaareista lähti toissavuonna siitä, kun tuuli kaatoi pihalla olevan puun. Vain tynkä jäi jäljelle.

– Jostain kuulin tällaisesta. Olen ollut luontoharrastaja koko ikäni. Tämä on samalla tällaista luonnon ihmettelyä.

– Viime vuosina olen kuullut, että hyönteiset koko Euroopassa ovat olleet pulassa. Kun pölyttäjät vähenevät, siitä aiheutuu meillekin ongelmaa.

Yksi baareista on perustettu kaatuneen puun runkoon ja kaksi roikkuu narun varassa kahdessa pihapuussa.

Toimivien hyönteisbaarien kehittäminen on vaatinut Reunalan mukaan aivonystyröitä.

– Olen todella joutunut miettimään, miten nämä toimisivat parhaiten.

Nystyröitä on tarvittu erityisesti pohtimaan, miten oravat, talitiaisen poikaset ja nesteeseen helposti hukkuvat muurahaiset saataisiin pysymään loitolla. Kehittelyn tuloksena metsänhoitajan koulutuksen saanut Reunala on lisännyt baarin ympärille milloin lippaa, verkkoa ja katosta.

Aurinkoisena päivänä idyllisen kerrostalon sisäpihalla sijaitsevissa hyönteisbaareissa käy kuhina.

Kimalaiset ja ampiaiset pörräävät kuin väkkärät sokeriliemisen sienen päällä ja nousevat pian taas ilmaan. Nesteen ne vievät tämän jälkeen pesäänsä ja ruokkivat sillä jälkikasvunsa.

Reunala käy lisäämässä sokerilitkua jopa kolmesti päivässä. Nestettä kuluu päivittäin noin litran verran. Tuunaamista on vaatinut myös sopivan eli nesteitä ylösnostattavan sienen löytäminen.

– Muurarin sieni on paras. Kerran tosin mokasin. Ostin kaupasta autosienen, jossa oli pesuaineet mukana. Hetken aikaa meni kunnes tajusin, että olen möhlinyt, Reunala naurahtaa.

Hyönteiset eivät näytä häiriintyvän vieressä seisoskelevista ihmisistä. Kimalaisten ja ampiaisten lisäksi paikalle lehahtaa myös amiraaliperhonen. Vieressä voi rauhassa seistä ja ihmetellä niiden loputonta kuhinaa.

– Välillä ne kävelevät päällekkäin ja tönivät toisiaan. Usein ne ovat kuitenkin sovussa keskenään, toteaa Reunala, jolle päivittäinen puuha on ollut samalla mukava harrastus.

– Hyönteisiä on ollut hauska seurata. Nämä ovat tehneet hyvää myös taloyhtiön ilmapiirille.

Ihmiset ovat pysähdelleet ruokapaikan äärelle välillä vaihtamaan keskenään muutaman sanasen.

Ilmojen kylmetessä hyönteiset kohta katoavat. Silloin baarit nostetaan sisätiloihin odottamaan uutta kevättä.

Reunala on kehitellyt kerrostalonsa pihalle myös kolme hyönteishotellia, jossa hyönteiset voivat muun muassa talvehtia.

Entä pitääkö pölyttäjien tilanteesta olla oikeasti huolissaan?

Hyönteiset ovat monella tavalla välttämättömiä ihmisille ja ekosysteemeille. Näin toteaa Luonnontieteellisen museon museomestari Juho Paukkunen.

– Hyönteiset ovat tärkeimpiä pölyttäjiä. Suurin osa maailman kukkakasveista ja viljelykasveista ovat hyönteispölytteisiä. Hyönteiset levittävät monien kasvien siemeniä ja tuottavat hunajaa, silkkiä, mehiläisvahaa ja muita hyödykkeitä.

Hyönteisbaarien perustamiseen Paukkunen suhtautuu myönteisesti.

– Ne voivat olla hyödyllisiä hyönteisille, jos luontaisia ravinnonlähteitä on vähän tarjolla. Tällainen tilanne on usein keväällä, kun kukkivia mesikasveja on vielä vähän. Myös kuivuus voi vähentää kukkia ja niiden medentuotantoa, Paukkunen jatkaa.

Paukkusen mukaan elinympäristön hoito eli kukkarikkaiden alueiden säilyminen on tärkein keino pitämään hyönteiskantaa yllä.