Kaverit julkaisevat kuvia tattisaaliista ja kantarelleista, mutta omalla takuuvarmalla sienipaikalla ei näy mitään. Tuttu kantarellipaikka ei olekaan tänä syksynä keltainen. Tai oletko ihmetellyt, minne katosivat suppilovahverot paikasta, jossa niitä aina oli?
Syy ennen niin luotettavan sienipaikan tyhjenemiseen on usein säässä, mutta muitakin syitä löytyy.
– Ensimmäiseksi satoon vaikuttaa tietysti sää. Sienet vaativat kosteuttam ja jos sitä ei ole, ei ole sieniäkään, kertoo museomestari Sanna Laine Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.
– Sienet voivat myös muuttaa. Jos esimerkiksi metsää hakataan, jokin sieni ei välttämättä enää viihdy siellä.
Syksyn ruokasienistä kantarelli on tästä hyvä esimerkki. Se on mykorritsasieni ja sidoksissa tiettyyn puulajiin.
– Kantarelli on vahvasti sidoksissa koivuun. Jos koivu katoaa, niin tekee myös kantarelli, Sanna Laine tiivistää.
Yhden yksittäisen puun kaataminen saattaa viedä myös kantarellit kastikkeesta.
Suppilovahverolla on sama juttu, eikä edes koko metsää tarvitse hakata, vaan jo parin puun puuttuminen saattaa vaikuttaa tuleviin sienisaaliisiin.
– Jos kuusi kaatuu, sen juuristo saattaa olla vielä hetken aikaan ylläpitää sienikantaa, mutta lopulta se häviää.
– Suppilovahvero on sekä kuusen että männyn juurisieni, mutta lisäksi epäillään, että se olisi myös lahottajasieni. Jotkin sienilajit voivat siis olla sekä mykorritsa- että lahottajasieniä.
Suppilovahverot viihtyvät männyn ja kuusen parina. Kuva: Elias Lahtinen Elias Lahtinen
Lahottajasienet toimivat päinvastoin. Niistä korvasieni ilmestyy nimenomaan hakattuun metsään siihen kohtaan, jossa maan pinta on rikkoutunut.
Mutta mistä jokin sieni tietää tulla uuteen paikkaan?
– Tätä ei itse asiassa ole tutkittu ihan hirveästi. Sienten itiöemien esiintymiseen vaikuttavat tekijät kiinnostavat ihmisiä kovasti, mutta se on valitettavasti aika huonosti tunnettu ja vähän tutkittu aihe.
– Sienet voivat elää pitkäänkin maaperässä rihmastona, ja itiöemät ilmestyvät maan pinnalle vasta, kun olosuhteet ovat otolliset. Tiedetään, että esimerkiksi metsäpalojen yhteydessä jotkin sienet ilmestyvät, koska niille tulee kiire lähettää itiöitä matkaan. Ne siis pakenevat, Sanna Laine kuvailee.
Pääasiassa sienet leviävät itiöiden avulla, jotka pystyvät kulkemaan pitkiäkin matkoja. Niitä on yleensä ilmassa niin suuria määriä, että aina jokin osuu sopivalle kasvupaikalle. Sienet leviävät myös kasvattamalla rihmastoa uusille paikoille.
Sienet tuntuvat myös seuraavan säätilaa tarkasti. Viime vuoden kuuman ja kuivan kesän jälkeen moni veikkasi, että nyt jäävät sienet tulematta. Mitä vielä: muutama kunnon sade, ja metsät olivat täynnä tatteja.
– Herkkutatit saattavat putkahtaa vuorokaudessa mutta toisaalta myös pilaantua yhtä nopeasti.
Tatit voivat putkahtaa päivässä, jos olosuhteet ovat sopivat, Kuva: Tuula Puranen Tuula Puranen
Pitää myös muistaa, että sienet ovat valtavan monipuolinen joukko.
– Sienillä on erilaisia kasvustrategioita. Osa saattaa kadota, jos metsää hakataan läheltä sen verran, että alueen pienilmasto kuivahtaa. Ei siis välttämättä ole edes hakattu siltä paikalta, missä ne kasvavat.
– Nyt mietitään, nousevatko sienet enää kunnolla, koska on jo toinen kuiva kesä. Kertautuuko kuivuuden vaikutus, Sanna Laine pohtii.
Kadonneita kantarelleja surevaa ei voi edes lohduttaa ajatuksella omasta sieniviljelmästä. Vain lahottajasieniä pystytään viljelemään.
3
