Yskittävä katupöly on Helsingin ilmanlaadun "paha poika" – ruuhkamaksu vähentäisi päästöjä

Helsingin ilmanlaadussa ongelmia aiheutuu yhä etenkin katupölystä ja varsinkin keväisin.

– Katupölyn vähentäminen vaatii paljon panostamista myös tulevaisuudessa. Tukholmassa ruuhkamaksujen käyttöönotto on vähentänyt liikenteen päästöjä. Siellä on myös joitakin katuosuuksia, joilla nastarenkaat on kielletty, kertoo ympäristötarkastaja Suvi Haaparanta Helsingin kaupungin ympäristöpalveluista.

Myös Helsingin ilmansuojelusuunnitelmassa ruuhkamaksut nähdään tehokkaana toimenpiteenä liikennepäästöjen vähentämiseksi.

Nastarenkaat rouhivat asvalttia katupölyksi. Tilannetta helpottaisi, jos kitkarenkaiden käyttö yleistyisi.

– Vaikka valtaosa ajaisi kitkarenkailla, riittäisi vähäisempi määrä nastarenkaita talvisilla teillä kuitenkin siihen, etteivät tienpinnat pääsisi kiillottumaan liukkaiksi kitkarenkaiden alla.

Katupölystä noin puolet on asvalttiperäistä, lisäksi siinä on mukana hiekoitushiekkaa ja muuta ainesta.

Helsinki on kehittänyt katupesumenetelmiä, ensiapuna pölyisille kaduille levitetään suolaliuosta, joka sitoo pölyä, kunnes hiekoitushiekat ehditään pesemään pois.

Helsingin ilmanlaadussa mennään kuitenkin koko ajan parempaan suuntaan. Laatu on parantunut huomattavasti viime vuosikymmeninä ja kaikentyyppisten ilmansaasteiden määrä on vähentynyt. Kulunutvuosi on ollut ilmanlaadultaan tavanomainen.

Ilmaa pilaavat myös liikenteen pienhiukkaspäästöt. Pienhiukkaset, typpidioksidi ja katupöly kuormittavat hengityselimistöä, sydäntä ja verisuonia.

– Esimerkiksi Mannerheimintien pohjoisosassa, Pohjoisesplanadilla, Sörnäisten rantatiellä ja Mechelininkadulla typpidioksidin määrä ilmassa ylittää EU:n raja-arvot, kun tarkastellaan vuoden keskiarvoa, Haaparanta jatkaa.

Dieselautot ovat typpidioksidin merkittävin päästölähde.

– Uudemmissa dieselautoissa päästöjä on saatu pienemmiksi. Pienhiukkasilla ei ole haitatonta alarajaa, polttoperäiset pienhiukkaset ovat terveydelle kaikista vaarallisimpia.

Liikenne on merkittävin ilmanlaatuun vaikuttava tekijä Helsingissä, jossa ei Haaparannan mukaan juuri ole sellaista teollisuutta, jonka päästöt heikentäisivät ilmanlaatua. Toisin on esimerkiksi sellutehdaspaikkakunnilla.

Myös energiantuotannosta tulee pienhiukkaspäästöjä, korkeiden piippujen vuoksi nämä päästöt leviävät laajoille alueille. Samalla tavoin Helsinkiin kulkeutuu pienhiukkasia myös kauempaa.

– Puun poltosta Helsingin pientaloalueilla syntyy pienhiukkasia ja syöpävaarallisia yhdisteitä. Pitäisi muistaa, että poltetaan vain puhdasta ja kuivaa puuta, ei jätteitä, Haaparanta sanoo.

Lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut