Perintätoimistot tekivät maksuvaikeuksista kannattavan bisneksen, kirjoittaa Kauppalehti Esimerkiksi Suomen markkinajohtaja, perintätoimisto Intrum Oy, teki vuonna 2018 liikevaihtoa 79 miljoonaa euroa, josta tulosta 17,6 miljoonaa.
KL:n mukaan on tyypillistä, että perintätoimiston asiakkaaksi joutunut vaatii lain mukaista oikeuttaan keskeyttää perintä ja siirtää velka suoraan ulosottoon. Suurin osa suomalaisten veloista ei kuitenkaan ole suoraan ulosoton perittävissä, vaan niihin pitää hakea velkomustuomio käräjäoikeudesta.
Yksipuolinen velkomustuomio on peruste ulosotolle. Velalliselle se tarkoittaa paitsi satojen eurojen oikeuskuluja myös maksuhäiriömerkintää, joka säilyy vuosia, vaikka velka olisi maksettu. Merkintöjä on tällä hetkellä noin 8 prosentilla suomalaisista. Niiden vuoksi he eivät esimerkiksi kelpaa useimpiin asuntoihin vuokralaisiksi tai saamaan vapaaehtoisia vakuutuksia.
Vaikka perintäyhtiö ei ole pyyteetön hyväntekijä, vaan bisnes, se on usein ihmisen viimeinen oljenkorsi ennen luottotiedottomuuteen ajautumista, kirjoittaa KL