Tiivis kaupunki lisää onnellisuutta, sanoo kaupunkikehityspomo – "Yhteisöllisyys lähiöiden pelastajana on pelkkää löpinää"

Vetovoimaisella alueella on sekä asumista ja palveluita että työpaikkoja, sanoo kaupunkikehitysjohtaja Juha Kostiainen YIT:ltä. Kostiainen uskoo, että Helsingin vetovoima säilyy hyvänä. Päivi Tuovinen

Kaisa Paastela

Asukkaiden onnellisuus lisääntyy alueella, kun asukastiheys kasvaa 100 asukkaaseen per hehtaari. Sen jälkeen onnellisuuden aste laskee, mutta alkaa taas nousta, kun asukastiheys kasvaa yli 190 asukkaaseen hehtaarilla.

Näin sanoo professori Marketta Kytän tekemään onnellisuustutkimukseen viitaten YIT:n kaupunkikehitysjohtaja Juha Kostiainen, joka liputtaa tiivistyvän kaupunkirakenteen puolesta.

Kostiaisen mukaan tulevaisuuden halutut asuinalueet ovat hybridejä, joissa on asumista, palveluja, työpaikkoja ja hyvät joukkoliikenneyhteydet.

Esimerkiksi Espoon Keilaniemeä ollaan kehittämässä hieman nuupahtaneesta työpaikka-alueesta vetäväksi merenranta-alueeksi, jolla on kuhinaa myös iltaisin ja viikonloppuisin.

– Alun perin työpaikat oli pakkokin sijoittaa kauas asunnoista, koska teollisuus oli saastuttavaa. Liikennesuunnittelussa oli pitkällä vallalla ajatus "autolla pääsee", jota Helsinki on etunenässä ollut murtamassa. Nuoriso ei enää hanki ajokorttia. Kävely, pyöräily ja joukkoliikenne ovat tärkeitä jo ilmastolähtökohdistakin, Kostiainen toteaa.

– Nykyinen urbaani asuminen tarkoittaa sitä, että kaikkialle on noin 20 minuutin matka.

20 minuutin matkalla Kostiainen tarkoittaa raideliikenteen matkaa.

– Ei pidä puhua vain liikennevälineen kapasiteetista ja välityskyvystä. Välineen pitää olla sellainen, että sillä halutaan kulkea. Ratikasta tykkäävät kaikki. Maan alla kulkevassa metrossa ei ihan ole samaa fiilistä, vaikka se onkin nopea, Kostiainen selostaa ja huomauttaa olleensa vuosikausien ajan "paatunut yksityisautoilija".

Nykyisin Kostiaisen matka kotoa Vallilasta keskustaan taittuu aina ratikalla.

Helsingissä on asuinalueita, jotka ovat jääneet muista jälkeen Mitä lähiöiden eriytymiselle pitäisi kaupunkikehitysjohtajan mielestä tehdä?

– Täydennysrakentaa. Tonteista saa rahaa, jolla voidaan korjata vanhaa ja uudet asukkaat tuovat palveluille ja liikenneyhteyksille lisää käyttäjiä, Kostiainen sanoo.

Usein ratkaisuksi ongelmiin tarjotusta yhteisöllisyydestä Kostiaisella on selvä mielipide.

– Yhteisöllisyyden korostaminen on turhaa poliittista löpinää. Yhteisöllisyys on totta kai tärkeää, mutta ei sen puute ole ongelma lähiöissä nytkään. Ei voida sanoa, että pyörikää siellä keskenänne ja olkaa yhteisöllisiä.

Kostiaisen mukaan monesti myös kaupunkisuunnitteluun ladataan hirveästi odotuksia lähiöiden pelastajana.

– Lähiöihin pitää investoida sekä julkisen että yksityisen puolen.

Viime aikoina on jälleen ollut tapetilla Suomessa maksetut miljardiluokan asumistuet vuokra-asumiseen ja se, pitäisikö järjestelmää muuttaa. Joidenkin mielestä asumistuesta jo tullut markkinavuokria korottava automaatti.

Kostiaisen mukaan yleinen asumistuki voi toimia eriytymisen ehkäisijänä paremmin kuin valtion tukemat ara-asunnot.

– Asumistukea saa asuntoihin eri puolilla kaupunkia, kun taas sosiaalista asuntotuotantoa ei niin helposti tule hyville alueille, Kostiainen huomauttaa.

Juttua muokattu 26.8.: asukastiheys oli viitatussa tutkimuksessa mitattu hehtaaria kohden.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut