Maamme suurin hyönteislahko jatkaa uhanalaistumistaan. Keväällä julkistetussa uhanalaisuusarvioinnissa noin 16 prosenttia pistiäislajeistamme arvioitiin uhanalaisiksi. Parhaiten tunnettu ryhmä on myrkkypistiäiset, jonka arvioiduista lajeista 15 prosenttia luokiteltiin uhanalaisiksi. Niittyjen ja paahdeympäristöjen, kuten hietikoiden, umpeen kasvaminen on merkittävin uhka myrkkypistiäisille. Monia pistiäislajeja uhkaavat lisäksi rakentaminen, kuolleen puuaineksen väheneminen ja maatalouden muutokset.
Myrkkypistiäislajeistamme uhanalaisia on 97 lajia ja silmälläpidettäviä 76 lajia. Määrät säilyivät samoina kuin edellisessä arvioinnissa. Suomesta hävinneeksi arvioitiin kuitenkin neljä lajia enemmän kuin vuonna 2010. Uhanalaisten myrkkypistiäisten taantumisen tärkein syy on niittyjen, ketojen ja paahdeympäristöjen umpeenkasvu, jolloin ravintokasvien lajirunsaus vähenee ja myrkkypistiäisten elinmahdollisuudet heikentyvät. Kuolleen puuaineksen väheneminen on ensisijaisena syynä 19 uhanalaisen ja 17 silmälläpidettävän myrkkypistiäislajin taantumiseen.
Erityisesti kärsivät kukkien ja monien hyötykasvien pölyttäjät. Pölyttäjinä tärkeiden mesipistiäisten kohdalla uhanalaisten lajien osuus, 17 prosenttia, on selvästi keskimääräistä korkeampi. Lisäksi hävinneiden lajien osuus, 5 prosenttia, on mesipistiäisissä moninkertainen kaikkien eliöryhmien keskiarvoon verrattuna.
Tehomaatalous on vähentänyt monien pientareilla ja ojanpalteissa pesivien myrkkypistiäisten määrää; myös teiden rakentaminen saattaa tuhota pistiäisten pesäpaikkoja. Vaikka osa uhanalaisista myrkkypistiäisistämme elää suojelualueilla, ne eivät selviä ilman laaja-alaisempaa ketojen ja niittyjen hoitoa. Maapesijöiden ahdinkoa helpottavat jonkin verran korvaavat elinympäristöt kuten lentokentät, ratapihat tai maankaatopaikat. Ilmastonmuutos uhkaa erityisesti tunturialueilla eläviä kimalaisia.
Aiempaan arviointiin verrattuna uhanalaisten sahapistiäislajien määrä on edelleen noussut, aiemmasta 42 lajista nykyiseen 47:ään, samoin silmälläpidettävien lajien määrä. Valonpilkahduksiakin on kuitenkin näkyvissä, sillä kolme edellisessä arvioinnissa hävinneiksi luokiteltua sahapistiäislajia on löydetty maastamme uudelleen. Kaikki nämä lajit on kuitenkin arvioitu edelleen uhanalaisiksi.